Julkaistu

Suomen naisten sota

Ennen näkemättömän laaja kuva- ja tietoteos naisten elintärkeästä toiminnasta Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939–44

Naisten järjestäytyminen sekä maanpuolustajien että sodasta kärsivien tueksi on talvisodan ihme siinä missä pienen köyhän armeijan kyky puolustautua hyökkäävää jättiläistä vastaan. 

Suomen naisten sota -suurteos on silmiä avaava kavalkadi rintaman sekä kotirintaman naisten usein unohdetusta merkityksestä Suomen selviytymiselle kohtalokkaina sotavuosina.

600-sivuisessa teoksessa on kolme artikkelikokonaisuutta:

Kaari Utrio taustoittaa artikkelissaan ’Uhrit ja toimijat’ naisten osaa Euroopan sodissa keskiajalta 2000-luvulle.

Sari Savikon artikkeli ’Kahdella rintamalla’ kertoo naisten ponnisteluista sota- sekä kotirintamalla tehtävälähtöisesti. Kuinka naiset kannattelivat puolustusvoimia ja yhteiskuntaa kasvattajina, hoivaajina, muonittajina, varustajina ja joka paikan puurtajina? Minkälaista henkistä vahvuutta ja tukea heiltä odotettiin ja vaadittiin?

Hanna Pukkila-Toivonen esittelee artikkelissaan ’Järjestötyössä’ keskeisiä järjestöjä, joiden riveissä naiset tekivät mittaamattoman määrän arvokasta vapaaehtoistyötä armeijan sekä sodasta kärsineiden hyväksi.

Naiset tekivät sotavuosina valtavasti isänmaan hyväksi, sekä palkattuina että palkatta. Työikäisiä naisia oli toista miljoonaa, ja valtaosa toimi poikkeusaikana useissa tehtävissä. Naiset sekä astuivat miesten tehtäviin että tekivät kahta kovemmin perinteisiä töitään mm. navetoissa, leivinuunien äärellä, elintarvike- ja tekstiilitehtaissa ja ompelimoissa. Monet puursivat kahta työtä: päivät toimivat siviili­ammatissa tai kotitilalla, illat tai yöt ahersivat vapaaehtoistyössä. Lisäksi nainen oli tavallisesti päävastuussa kodin ja lasten hoidosta. 

Eri järjestöjen naiset tekivät työtä rinnakkain työilloissa, talkoissa ja komennuksilla. Puolustusvoimia tukeviin tehtäviin osallistui sotavuosina ainakin 150 000 suomalaisnaista. Rintamajoukoissa työskenteli samanaikaisesti vähintään 20 000 naista koko talvi- ja jatko­sodan ajan. Esimerkiksi jatkosodan alussa puolustusvoimien palveluksessa oli noin 30 000 naista. Rintamalla olleista naisista arviolta 40 % oli lottia. Sotatoimialueella työskenteli myös sotilaskotisisaria, sairaanhoitajia, terveyssisaria, kätilöitä, diakonissoja ja SPR:n apusisaria sekä työvelvollisia ja muuta palkattua työvoimaa. Teoksen tekstit sekä kuvat nostavat esiin myös heidät sekä kotirintamanaiset.

pientilallinen – tehdastyöläinen – lotta – sotilaskotisisar – martta – maatalousnainen – työtyttö – apusisar asevelinainen – sairaanhoitaja – lääkäri – hammaslääkäri – opettaja – kotiapulainen – myymälänhoitaja kansanhuoltovirkailija – karjakko – raitiovaununkuljettaja – kokki – teologi – satamatyöläinen – talkoolainen – työvalmiusnainen – huoltoemäntä – sotakummi – kotitalousneuvoja – varainkerääjä – puhelunvälittäjä – postinkantaja – konttoristi – muurari – pesulatyöntekijä – ompelija – äiti – sisar – puoliso …

Jokainen nainen oli osa puolustusrintamaa. Ilman naisia ei Suomen armeija olisi pysynyt taistelukunnossa eikä kansa hengissä kohtalokkaina vuosina 1939–40 ja 1941–44. 


SUOMEN NAISTEN SOTA

600 sivua, 526 kuvaa

Tekstit Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen, Kaari Utrio

Mitat 250 x 300 mm

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa, kultafoliointi etu- ja takakannessa sekä selässä

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

Rajoitettu, numeroitu painos 2021 kappaletta

Isbn 978-952-7319-04-8

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä 02 7489500 tai info(a)amanita.fi

Julkaistu

TULI-ISKUJA

Tuli-iskuja – Suomen kenttätykistön tarina

Teos on suuri kokonaisesitys suomalaisen kenttätykistön kehityksestä aina aselajin synnystä 2020-luvulle. Erityisesti teoksessa painottuu tykistön merkitys sodissa vuosina 1918, 1939 ja 1941–45.

Riku Kauhanen johdattaa lukijan tykkien ja tykistön varhaisvaiheista ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja aikaan, jolloin tykistöaselaji  luotiin Suomen Puolustusvoimiin. Maamme oloihin soveltuvan tykistöstrategian luominen sekä aselajin monipuolinen kehittäminen osoittautuivat elintärkeiksi, kun Suomi talvella 1939–40 joutui puolustautumaan materiaalisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Kirjan toisessa osassa Riku Kauhanen kertoo kenttä­tykistön talvisodasta rintama-alueittain. Tykistö toimi varsin hajautetusti, joten painotus on sodan merkittävimmissä tapahtumissa. 

Olli Kleemola paneutuu jatkosodan kolmen pää­rintamasuunnan – Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Itä-Karjalan – keskeisiin taisteluihin. Kleemola käsittelee artikkelissaan myös välirauhan aikaista kehitystä, tykistön elämää pitkän asemasotavaiheen aikana sekä tykistön toimintaa Lapin sodassa.

Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivonen kertoo kirjan neljännessä osassa suurista muutoksista, joita kenttätykistö on viimeisten yli puolen vuosisadan aikana käynyt läpi. Sopeutumista ovat vaatineet niin asevelvollisten määrän hurja kasvu kuin romahdus, upseeripula, talouslama sekä jatkuva tekninen kehitys ja merkittävät kalustohankinnat. 

Esimerkiksi Itä-Ukrainan sota on 2010-luvulla osoittanut, että informaatio­aikakaudella taistellaan yhä myös perinteiseen tapaan. Suomella on nyt läntisen Euroopan suurin tykistö: tuhat kenttätykkiä. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko arvioi helmikuussa 2020, että Maavoimat on itsenäisyytemme ajan parhaassa kunnossa.

Mitat 250 x 300 mm, 496 sivua, noin 340 kuvaa

Artikkelit Riku Kauhanen, Olli Kleemola, Hanna Pukkila-Toivonen

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa

Kultafoliointi selässä sekä etu- ja takakannessa

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

isbn 978-952-7319-02-4

Julkaistu

Evakkotaival – Karjalan siirtoväen tarina

80 vuotta ensimmäisestä evakkotaipaleesta – 496 sivua tietoa ja yli 360 koskettavaa kuvaa isien mailta, evakkotieltä ja uusilta asuinsijoilta

Suuri suomalainen ihmeteko

Sadattuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan sotaa vuosina 1939—44, monet kahdesti.  On mahdotonta kuvitella hätää ja surua, jota evakkotaipaleella tunnettiin. 

Kirjailija Laila Hirvisaari kertoo kirjassa lähdöstään kuusivuotiaana sotaorpona evakkoon. Hänen tarinansa muistuttaa, kuinka laaja oli evakkokokemusten kirjo: pelkoa, turvaa, halveksuntaa, myötätuntoa, toivoa, epätoivoa.

Raskaiden rauhantekojen jälkeen noin 404 000 karjalaista asutettiin sotien koettelemaan ja köyhdyttämään maahan, josta oli lohkaistu noin kymmenosa. 

Historiantutkija, ft Keijo K. Kulha selvittää kattavasti, kuinka väestönsiirrot ja valtava asutustyö toteutettiin ja miten lähes mahdottomalta tuntuneessa tehtävässä onnistuttiin.

Suomi menetti Karjalan mutta ei karjalaisuutta

Teos muistuttaa, kuinka ratkaisevaa oli karjalaisten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus.  

Karjalan Liitto, joka perustettiin vuonna 1940 siirtoväen edunvalvontajärjestöksi,  on kehittynyt suureksi kulttuuri- ja harrastusjärjestöksi.  

Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoo teoksessa järjestön merkityksestä sekä monipuolisesta toiminnasta. Karjalaisuus ei sotien jälkeen kuihtunut, vaan on mittaamattomasti rikastuttanut suomalaista kulttuuria. 

Tietokirjailijat Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen esittelevät kirjassa kaikki Karjalan kunnat, jotka jatkosodan rauhanteon jälkeen jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaan tai niin suurelta osin, että ne lakkautettiin.

Rajan taakse jäi kymmeniä virkeitä pitäjiä, kaksi kehittyvää kauppalaa sekä kolme kaupunkia, joilla oli rikas historia ja lupaava tulevaisuus.

Paljon kärsineet ja uhranneet karjalaiset eivät vaipuneet katkeruuteen eivätkä toimettomuuteen, vaan olivat eturintamassa rakentamassa sotien jälkeistä Suomea. 

Arvoteos kestää sukupolvelta toiselle. Laaja ja runsaasti kuvitettu suurteos kertoo jälkipolville, millainen oli Karjalan maa, mitä karjalaiset sotavuosina kokivat ja kuinka evakuoinnit ja asuttaminen toteutettiin.

Mitat 250 x 300 mm, 496 sivua, yli 360 kuvaa

Tekstit Keijo K. Kulha, Laila Hirvisaari, Pertti Hakanen, Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen

Suuri henkilö- ja paikannimihakemisto

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

Lataa esite tästä

Rajoitettu, numeroitu painos – vain 1939 kappaletta

Kysyy lisää info@amanita.fi tai 02 7489 500