Medialle

Suomi 1918 on runsaasti kuvitettu kokonaisesitys historiamme tärkeästä vuodesta, jonka aikana tehdyt ratkaisut määräsivät maan tulevaisuuden. Kirja kertoo kiihkoilematta mutta riipaisevasti, millainen tuskien taival itsenäisyytemme ensimmäinen vuosi oli.

Muistovuoden suurteos on historian tutkija Viljo Rasilan suurtyö. Rasila on väitellyt torpparikysymyksestä ja avannut uraauurtavalla tavalla kirjoissaan vuoden 1918 tapahtumia ja taustoja. Rasilaa on kiitetty erityisesti yksilön kokemusten huomioimisesta yhtenä tärkeänä historiantutkimuksen ulottuvuutena. Vuonna 1918 tehtyjä ratkaisuja Rasila arvioi erityisesti lain ja laillisuuden näkökulmasta.

Suurteoksen tietoiskut kokoavat yhteen vuoden tärkeät tapahtumat ja kertovat ajan ilmiöistä sekä henkilöistä, jotka vaikuttivat maamme vaiheisiin myös seuraavina vuosikymmeninä –  tuntemattomasta venäläisestä kenraalista C.G.E. Mannerheimista tuli isänmaan pelastaja, monarkisti J.K. Paasikivestä sittemmin tasavallan presidentti. K.J. Ståhlberg nousi vuoden 1918 sankariksi ylläpitämällä laillisuutta kärsimysten keskellä.

Sota ja terrori jättivät syvät arvet, mutta sodan raunioilla suomalaiset eivät lamaantuneet. Valtion luominen jatkui heti taistelujen päätyttyä. Vuosi 1918 oli vaikeiden päätösten aikaa. Kiireisiä kysymyksiä olivat mm. sodan jälkiselvittely ja nälänhädän torjunta. Oli tehtävä päätös maan valtiomuodosta: outo ja epävarma tasavalta vai vanha tuttu monarkia?

Kirjassa on runsaat 350 kuvaa. Valokuvat, esinekuvat ja lehtileikkeet kertovat suomalaisten arjesta sodan ja rauhan kuukausina.

Nahkaselkäistä arvoteosta on painettu 1918 numeroitua kappaletta Porvoossa suomalaiselle paperille.

Viljo Rasila: Suomi 1918

ISBN 978-952-5330-95-3

Lisätietoa info@amanita.fi tai 02 7489 500 / Hanna Pukkila-Toivonen


Suojeluskuntien Suomi on juhlateos suurjärjestöstä, jonka tarina kesti reilun neljännesvuosisadan mutta vaikutus on ollut kauaskantoinen.

Vuonna 2018 tulee kuluneeksi sata vuotta valtakunnallisen Suojeluskuntajärjestön perustamisesta. Asetus Suojeluskunnista annettiin 2.8.1918.

Sisällissodan muistovuonna suojeluskunnista on kirjoitettu ja keskusteltu paljonkin, mutta lähes yksinomaan sodan valkoisena osapuolena. Millainen oli se valtakunnallinen Suojeluskuntajärjestö, joka luotiin sodan jälkeen ja oli 1920- ja 30-luvuilla maamme laajimpia ja vaikutusvaltaisimpia kansalaisjärjestöjä?

  •  Keitä suojeluskuntalaiset olivat?
  • Miksi suojeluskunnista kasvoi mahtijärjestö?
  • Mitä suojeluskuntalaiset harrastivat ja kuinka heitä koulutettiin?
  • Miten suojeluskunnat näkyivät suomalaisessa arjessa?
  • Kuinka järjestöön vaikuttivat vuoden 1918 sota ja 1930-luvun oikeistoradikalismi?
  • Millainen merkitys suojeluskunnilla oli Suomen selviytymiselle talvi- ja jatkosodassa?

Suurteoksen  asiantuntija-artikkelit kertovat järjestön laajasta vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Teoksessa on yli 350 kuvaa, mm.  ennen julkaisemattomia valokuvia järjestön toiminnasta sekä keräilyesineistä.

Historiantutkija Aapo Roselius kertoo teoksessa järjestön synnystä ja kasvusta 1910–30-luvuilla. Suojeluskunnat kukoistivat myrskyisinä vuosina, ja järjestö sai kantaakseen niin vapaussodan voitonseppeleen kuin sisällissodan synnit. Ääriliikkeiden aikana se joutui tasapainoilemaan säilyttääkseen yhtenäisyytensä.

Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivosen artikkeli ja sen runsas kuvitus havainnollistavat, kuinka tavattoman monimuotoista toiminta oli. Suurjärjestön jäsenmäärä ylitti vuonna 1936 jo satatuhatta. Suojeluskuntajärjestö oli Puolustusvoimien alainen maanpuolustusorganisaatio, joka muodosti vakinaisen sotaväen reservin ja koulutti jäseniään pitkäjänteisesti. Toisaalta se oli monipuolinen kansalaisjärjestö, huomattava urheilujärjestö ja nuorison kasvattaja. Yritystoimintaa sillä oli asetehtaista urheiluvälinekauppoihin. Suojeluskunnilla oli tärkeä rooli mm. taistelukunnon kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Suojeluskuntien tarjoama ampumakoulutus ja järjestön harjoittama ahkera testaaminen edistivät myös Suomen armeijan aseistuksen kehitystä. Ampumakilpailut seuloivat lahjakkuuksia, joista tunnetuin on Simo Häyhä.

Sotahistorian tutkija Olli Kleemola pohtii suojeluskuntien merkitystä talvi- ja jatkosodassa. Tuhannet suojeluskuntalaiset riensivät linnoitustöihin, kun Suomen puolustusta sodan uhatessa pyrittiin vahvistamaan. Talvisodan syttyessä saatiin huomattava osa aseista ja varusteista  suojeluskunnilta. Joka neljäs talvisodan rintamamies oli suojeluskuntalainen. Suojeluskuntajärjestön päällikkö Lauri Malmberg otti komentoonsa Kotijoukot. Kleemola kertoo sota-ajan laajasta tehtäväkentästä ja muistuttaa, kuinka korvaamatonta työtä mm. suojeluskuntapojat tekivät.

Juhlateosta on painettu 2018 numeroitua kappaletta Porvoossa suomalaiselle paperille.

Olli Kleemola, Hanna Pukkila-Toivonen ja Aapo Roselius: Suojeluskuntien Suomi

ISBN 978-952-5330-92-2

Lisätietoa info@amanita.fi tai 02 7489 500 / Hanna Pukkila-Toivonen


Lapland on upea englannin- ja kiinankielinen kuva- ja tietoteos pohjoisen omaleimaisesta maisemasta, ilmastosta ja valoilmiöistä.  Kookkaat, sykähdyttävät kuvat kuljettavat lukijan revontulten loimuun, kaamoksen hämärään ja keskiyön aurinkoon, syksyn sumuun ja hohtaville hangille.

Ivalolainen luontokuvaaja Pertti Turunen on tallentanut Lapin maisemaa ja valoilmiöitä kymmeniintuhansiin valokuviin. Kirjaan on valittu viime vuosien parhaat otokset. Tekstin ovat laatineet tietokirjailijat Kai Linnilä ja Sari Savikko, käännökset Li Guangyun ja Verbum Kielipalvelut Oy.

Kauniissa kovakantisessa teoksessa on samettilaminoidut kannet ja etukannessa kultafoliointi.

Pertti Turunen (kuvat), Kai Linnilä ja Sari Savikko (teksti): Lapland

ISBN 978-952-5330-94-6

suositushinta 34,90 e

Lisätietoa: info@amanita.fi tai 02 7489 500  


Suomenhevonen isänmaata rakentamassa ja puolustamassa kertoo Suomen tarinan uudesta näkökulmasta.

Runsaasti kuvitettu tietoteos nostaa esiin historian hiljaiset puurtajat. Ilman suomenhevosta emme olisi selvinneet sodasta emmekä rauhasta. Suomenhevonen on 110-vuotisen historiansa aikana taipunut moneksi, vetojuhdasta ravuriksi ja sotaratsusta terapiahevoseksi.

Kirja keskittyy 1910–50-lukuihin, jolloin Suomea rakennettiin ja itsenäisyyttä puolustettiin yhdessä. Toistasataatuhatta hevosta palveli sodissa, ja kotirintaman hevoset pelastivat kansan nääntymästä nälkään. Sotien jälkeen maa nousi jaloilleen hevosvoimin. Suomenhevosia oli 40-luvun jälkipuoliskolla ja 50-luvun alussa runsaat 400 000, yli kaksikymmentä kertaa enemmän kuin nykyään.

Kirjan 230 huolella valittua, laadukasta valokuvaa tempaisevat vuosiin, jolloin hevonen oli perheenjäsen ja mukana suomalaisessa arjessa. Tervetuloa hevosvetoiselle aikamatkalle Suomeen!

Sari Savikko: Suomenhevonen isänmaata rakentamassa ja puolustamassa

ISBN 978-952-5330-90-8

Saatavilla kirjakaupoista

Kirjailijan yhteystiedot sari@amanita.fi tai 02 7489 500, arvostelukappaletilaukset info@amanita.fi


Kullervo Mannerin elämäkerta sisältää runsaasti uutta tietoa punaisen Suomen sekä maanalaisen SKP:n voimahahmon värikkäästä kohtalosta. Professori Matti Lackman on käynyt läpi venäläistä aineistoa, joka on jäänyt aikaisemmin tutkimatta.

SDP:n puheenjohtaja ja Punaisen Suomen diktaattori Kullervo Manner (1880–1939) pakeni tappiollisen kapinan jälkeen keväällä 1918 Neuvosto-Venäjälle ja eli siellä loppuelämänsä. Manner toimi siellä SKP:n puheenjohtajana 1920–34 ja valmisteli muiden mukana vallankumousta. Hän haaveili paluusta ja Neuvosto-Suomen luomisesta.

Matti Lackmanin teos on ensimmäinen kattava elämäkerta Kullervo Mannerista. Tutkija osoittaa, että suomalaisten viranomaisten pelkäämä punapeikko rajan takana oli iskukyvyltään varsin heikko. Kullervo Mannerin ja hänen toisen vaimonsa Hanna Malmin kohtalo toteuttaa klassisen murhenäytelmän kaavaa.

Päähenkilöiden lisäksi lukija tutustuu satoihin muihin suomalaiskommunisteihin. Teos on Suomen itsenäisyyden varhaisvuosien ja suomalaiskommunismin perushakemisto, jossa on mainittu yli puolentuhatta nimeä.

Matti Lackman: Kullervo Manner – Kumouksellisen muotokuva

284 sivua, kuvitettu

Lähdeviitteet ja henkilöhakemisto

ISBN 978-952-5330-84-7

Myynnissä verkkokirjakaupoissa sekä useimmissa kirjakaupoissa


Hupsu rakkaus on Kaari Utrion 34. romaani

Utrion uusi epookkiromaani Hupsu rakkaus tarjoilee romantiikkaa ja huumoria suuriruhtinaan Suomessa. Kirja tempaisee lukijan Helsingistä Kymenlaaksoon, porvarispalatsista vuokrahökkeliin ja maantierosvojen majasta maalaiskartanoon. Koskien ja sahojen pauhussa paljastuvat vanhat synnit ja syttyvät uudet rakkaudet. Kaksi hillittyä, järkevää ihmistä joutuu myöntämään, että rakkautta ei voi käskeä.

Utrio kuvaa menneisyyttä luotettuun tapaansa taidolla ja lämmöllä. Kirjan luettuaan voi huomata oppineensa yhtä ja toista vaikkapa orastavasta metsien suojelusta tai karismaattisista herätysliikkeistä 1830-luvun Suomessa.

Kaari Utrio: Hupsu rakkaus

ISBN 978-952-5330-89-2

Sidottu, suojapaperi, 451 s.

Kirjailijan kotisivut www.kaariutrio.fi


Vapaaehtoiset antaa mielenkiintoisen perspektiivin ajankohtaiseen keskusteluun vierastaitelijoista.

Jussi Jalonen tarkastelee suomalaisia vapaaehtoisia 1800-luvun alusta 1930-luvulle saakka. – Tähän asti jokainen suomalainen sukupolvi on tuottanut omat vapaaehtoisensa ja vierastaistelijansa. Pestautumisen kaukomailla käytyihin sotiin on ollut usein hyväksytty ja peräti olennainen osa sitä, mitä kutsumme suomalaisuudeksi. Itsenäisen Suomen puolustusvoimiakin olivat aikoinaan rakentamassa vieraan vallan armeijassa vapaaehtoisina palvelleet aktivistit, jääkärit, huomauttaa FT Jussi Jalonen.

 

Jussi Jalonen on ollut aina kiinnostunut vierastaistelijoista, vaikka kyseistä sanaa ei vielä julkisuudessa tunnettu, kun sotahistorioitsija  aloitti uransa. Kirjassa on viisi tositarinaa kahden vuosisadan ajalta. Vapaaehtoisten motiiveina olivat  mm. upseerinuran luominen, pyrkimys yhteistoimintaan vierasmaalaisen valloittajan kanssa, halu taistella läheiseksi koetun aatteen tai poliittisen vakaumuksen puolesta, siirtolaisen yritys saada hyväksyntää ja sopeutua uuteen kotimaahansa, silkka seikkailunhalu sekä jalot humanitaariset syyt.

Kirja kertoo paitsi suomalaisten kokemuksista eksoottisilla taistelukentillä, myös kansallisesta identiteetistä ja sen muuttumisesta. Päiväkirjamerkinnät ja muistelmat paljastavat, miten vapaaehtoisiksi lähteneet kokivat suomalaisuutensa ja kuinka ajan kansallistunne ja ennakkokäsitykset vaikuttivat heidän suhtautumiseensa vieraisiin kulttuureihin.

   –Kansallismielisyyden aikakautena sodasta tuli kokemuksena kansainvälisempää ja ylikansallisempaa kuin milloinkaan. Uuden ajan myötä yksilön merkitys korostui. Suomessa Venäjän vallan aika ja itsenäisyyden ensi vuosikymmenet olivat suurten muutosten aikaa. Suomi avautui maailmalle,  ja samalla maailma avautui suomalaisille, Jalonen sanoo.

Sota repii kansat ja ihmiset erilleen, mutta se on myös johdattanut eri kulttuureista tulleita ihmisiä yhteen. – Sodan aikana solmitut yhteydet loivat toisinaan pohjaa yhteisymmärrykselle myöhemmän rauhan oloissa. Sekä 1800- että 1900-luvun sodat synnyttivät Punaisen Ristin tai Kansainliiton kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä, Jalonen sanoo.

Vapaaehtoisten sotakokemukset ovat harvoin mustavalkoisia. – Edes sotavankeus ei välttämättä ollut yksinomaan kielteinen kokemus, Jalonen huomauttaa.

Jussi Jalonen: Vapaaehtoiset

ISBN 978-952-5330-74-8

Kirjailijan yhteystiedot: jussi.jalonen@uta.fi tai j.o.jalonen@gmail.com


Sissiritarit on juhlateos suomalaisen sissisodankäynnin unohdetuille sankareille

Martti Peltomaa tunnetaan lappilaisena eräkirjailijana, sissinä ja rajamiehenä. Peltomaa on kerännyt ainutlaatuista aineistoa haastattelemalla viime sotien sissejä ja heidän alaisiaan.

Toimituskunta ja asiantuntijat
Olli-Pekka Kling, turvallisuuspäällikkö, esineasiantuntija
Kyösti Alenius, aseasiantuntija
Kai Linnilä ja Hanna Pukkila-Toivonen ovat kirjoittaneet ja toimittaneet useita kiitettyjä tietokirjoja ja suurteoksia.
Toimituskunta kiittää Presidentti Mauno Koivistoa, joka on antanut julkaistavaksi artikkelinsa.
Lataa esite tästä 4 mt

 


Ensimmäinen suomenkielinen teos botaanisesta taiteesta ja kasvitaulujen tekijöistä

Kasvien taide on ainutlaatuinen kuvateos ja ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys botaanisen taiteen historiasta.

Botaanista taidetta ovat piirrokset, maalaukset ja grafiikan lehdet, jotka pyrkivät kuvaamaan kasveja mahdollisimman todenmukaisesti. Varhaiset kuvat kytkeytyivät lääkekasvikirjallisuuteen, aluksi käsikirjoituksiin ja 1400-luvulta lähtien painettuihin kirjoihin. Kirjapainotaidon ja kasvitieteen kehittyessä kuvitus runsastui ja jalostui. Tutkimusmatkat valtamerten takaisiin maihin paljastivat kasvien hätkähdyttävän monimuotoisuuden, ja löydöt ikuistettiin nopeasti kuviksi. Eurooppalainen sivistyneistö harrasti luonnontieteitä antaumuksella. Kasvien sekä niitä kuvaavien taideteosten ja painokuvien keräily tuotti iloa ja oli samalla keino hallita tietotulvaa ja korostaa omaa sosiaalista tai taloudellista asemaa. Loisteliaat kasvikirjat olivat ylellisiä keräilykappaleita, joissa hyödynnettiin uusimpia grafiikan menetelmiä aikaa ja vaivaa säästämättä. Monet ulkomaiset tekijät ovat tuttuja kuviensa kautta; kotien seinillä riippuu yhä runsaasti jäljennöksiä vaikkapa ranskalaisen Pierre Joseph Redoutén kasvikuvista.

Suurteoksessa on runsaat 400 kuvaa, kasvitieteellisten maalausten ja piirrosten ohella myös renessanssin ja 1600–1800-lukujen maalauksia. Loisteliaasti kuvitettu suurteos on samalla ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Siinä nostetaan esiin myös mm. kukkamaalauksen uranuurtajat Fanny Lundahl-Sundblad ja Marga Toppelius-Kiseleff.

Sari Savikko: Kasvien taide
456 sivua, 415 kuvaa
ISBN 978-952-5330-47-2
Kirjailijan yhteystiedot: sari@amanita.fi tai 02 7489 500