Kirjoitettu

Kaari Utrion uutuus Hupsu rakkaus kaupoissa 15.8.


 

Kylmänä maaliskuun päivänä vuonna 1832 nuori merikapteenin leski Hedda Becke saapuu raskaan matkan jälkeen Helsinkiin.

Tarkoitus on asettua serkku Nora Wernerin seuraneidiksi varakkaan sedän perheeseen. Jännittävää kaupunkielämää, säkenöiviä seurapiirejä. Niistä vaatimaton opettajatar voi vain unelmoida.

Mutta perillä odottaa katastrofi. Sen yksi syy on jykevä tykistön kapteeni, kovaluontoinen mies ja ankara velkoja Harry Lindmarck.

Velat muuttuvat saataviksi, kun Kaukasian sodan veteraani kohtaa elämänsä hurmaavimman naisen. Herrasmies ei jätä kaunotarta pulaan.

Alkaa arvaamaton matka Kymenlaakson kartanoihin. Koskien ja sahojen pauhussa paljastuvat vanhat synnit ja syttyvät uudet rakkaudet.

Kaksi hillittyä, järkevää ihmistä joutuu myöntämään, että rakkautta ei voi käskeä. Kaari Utrion epookkiromaanissa lukija saa nauttia romantiikasta ja huumorista suuriruhtinaan Suomessa, joka Utrion luotettuun tapaan on taidolla ja lämmöllä kuvattu.


Kaari Utrio: Hupsu rakkaus ISBN9789525330892, 452 sivua

 

Kirjoitettu

Suomenhevonen – Isänmaata rakentamassa ja puolustamassa

Suomi 100 vuotta – suomenhevonen 110 vuotta

Kuvituksensa puolesta kirja on todennäköisesti komein koskaan suomenhevosesta julkaistu teos. Kaikki kirjan 230 kuvaa puolustavat paikkansa, yhtään perustelematonta otosta ei ole. – Harri Lind – Hevosurheilu 6.10. 2017

 

Suomen juhlavuonna kertaamme historian kipukohtia ja saavutuksia. Muistammeko, kuka raatoi kanssamme pelloilla ja metsissä, kuka oli tärkein aseveljemme sodissa?

Sitkeä suomenhevonen käänsi maan, kiskoi tukit, pyöritti koneita ja veti mitä tahansa heinäharavasta tykkiin. Hevonen oli enemmän kuin kotieläin; se oli statussymboli, ystävä, avain parempaan elintasoon. Suomalainen on aina tuntenut samankaltaisuutta sisukkaan, itsenäisen, luotettavan ja työteliään hevosensa kanssa.
Tämä teos kertoo ajasta, jolloin suomenhevonen oli korvaamaton toveri sodassa, kotirintamalla ja jälleenrakennustyössä. Suomenhevosten määrä oli huipussaan 1950-luvulla: enimmillään niitä oli yli 400 000. Kirjan sykähdyttävät valokuvat palauttavat mieliin ajan, jolloin hevonen oli perheenjäsen ja mukana arjessa. Nuoremmalle polvelle kirja kertoo, kunka itsenäisyyttä puolustettiin ja nyky-Suomen perusta rakennettiin yhdessä hevosen kanssa.

Suomenhevonen – Isänmaata rakentamassa ja puolustamassa

240 sivua, kovakantinen, yliveto
mitat 280 x 210 mm
suurikokoiset, nostalgiset valokuvat

Karjalainen siirtolaispoika on lähtenyt ratsain evakkomatkalle.
Perunan nostoa Rukajärven kylässä.
Kirjoitettu

Itsenäisen Suomen Sotakenraalit – 75 sotakenraalin tarina

kirjan koko 25 x 30 cm
432 sivua, yli 300 kuvaa
nahkaselkä pintein
koho- ja sokeapainatus kannessa
foliointi edessä, selässä , takana ja esilehdillä
painettu porvoossa suomalaiselle paperille
1250 numeroitua kappaletta

Ainutlaatuinen arvoteos puolustusvoimiemme rakentajista ja itsenäisyytemme tukipilareista

1250 numeroitua kappaletta

Jarkko Kempin kirjoittama, runsaasti kuvitettu suurteos

esittelee upseerit, jotka kuuluivat kenraalikuntaan ja olivat aktiivipalveluksessa vapaussodassa, talvisodassa, jatko­sodassa tai Lapin sodassa.

Sotakenraalit vaikuttivat ratkaisevasti Suomen kohtaloihin ja itsenäisyyden säilymiseen. Yksittäisen kenraalin päätöksillä oli kauaskantoisia seurauksia taistelujen loppu­tuloksiin.

Teoksessa on 75 pienoiselämäkertaa. Mukana ovat myös sodissa palvelleet, kenraalia vastaavan arvon saavuttaneet erikois­upseerit, kuten lääkintäkenraalit ja kenttäpiispa. Monipuolinen kuvitus keskittyy sotavuosiin.

Sodassa kenraaleiden ja amiraalien merkitys korostuu. Moni tässä kirjassa mainituista upseereista ei olisi rauhan aikana edes ylennyt kenraalikuntaan – toisaalta saattoi käydä myös niin, ettei rauhan aikana kenraaliksi nimitetty kyennytkään vastaamaan sodan ajan vaatimuksiin.

”Kaikki armeijakunnan komentajat, kaikki divisioonan komentajat ja kahta lukuun ottamatta myös kaikki rykmentin komentajat olivat jääkäriupseereita, kenraaleja tai everstejä. Heidän johdollaan suomalaiset soti­laat ylsivät urotekoihin, joille ei ole vertaa Euroopan uuden ajan historiassa.”  –Gustav Hägglund, kenraali toisessa polvessa

Itsenäisen Suomen armeijaan perustettiin yleismaailmallisen käytännön mukaisesti kolme kenraalin arvoastetta: kenraalimajuri, kenraaliluutnantti ja kenraali. Vastaavat arvot laivastossa ovat kontra-­amiraali, vara-amiraali ja amiraali. 1990-luvulla Suomeen luotiin vielä alimmiksi arvoiksi prikaatikenraali ja lippu­amiraali. Maamme satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi teokseen on liitetty luettelo kenraali­kunnastamme koko itsenäisyyden ajalta 1917–2017.

 Lataa esite Kenraaliesite