Tekijä: Lasse

Julkaistu tehnyt

Puukirkkojen Suomi

Suomalainen puukirkko on metsäisen kansan rakennustaidon ja luovuuden huipentuma. Puukirkkojen suomi on loisteliaasti kuvitettu arvoteos näiden rakennustaiteemme helmien historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. 

Teologian tohtori Arto Kuorikoski kertoo puukirkkojemme kehitystarinan sanoin ja kuvin. Teos esittelee mm. suomalaiset puukirkkotyypit, kirkonrakentamisen tavat ja käännekohdat sekä merkittävimmät kansanrakentajat. Kirjassa pohditaan sekä puukirkkojen merkitystä entisaikana että niiden tulevaisuutta. Kuinka voimme säilyttää arvokkaan rakennusperinnön myös tuleville polville? 

Kookkaan, taidepainopaperille painetun arvoteoksen upeat valo-kuvat vievät toinen toistaan kutsuvampiin kirkkotarhoihin ja kirkkosaleihin kautta Suomen. 

Ahtaassa ja hämärässä 1600-luvun kirkossa on taianomainen tunnelmansa. Yhtäläistä rauhaa voi kokea 1800-luvun valkeassa  kirkkosalissa korkean kupoli-katon alla tai 2000-luvun minimalistisessa hirsikirkossa.  Laaja suurteos tekee näkyväksi, kuinka monipuolista suomalainen puurakentaminen on parhaimmillaan ollut. Käsinveistettyjen hirsien kirveenjäljet ja taiteilijoiden värikkäät seinämaalaukset kertovat omaa tarinaansa.

Puukirkko on esivanhempiemme yhteisvoimin luoma tila, jossa voimme tuntea liittyvämme sukupolvien ketjuun. Numeroitu nahkaselkäinen suurteos esittelee tämän kulttuuriperinnön arvokkaasti ja ajattomasti.   

Teoksessa on yli 250 kuvaa eri aikakausien puukirkoista mm. seuraavissa kunnissa tai kylissä:

Akaa  Alajärvi  Alaveteli  Anjala Anttola  Björköby  Dragsfjärd  Elimäki  Eno Evijärvi  Fagervik  Hankasalmi  Haukipudas  Hautajärvi  Heinola  Helsinki Hiittinen  Himanka Honkajoki  Hämeenkyrö  Iisalmi  Iitti  Ilmajoki  Ilomantsi  Inari  Isokyrö (Orisberg) Jalasjärvi  Jokioinen  Juuka  Kajaani  Kallankari  Kangasniemi  Kankaanpää  Karijoki  Karvia  Kaustinen  Keikyä  Kempele  Kerimäki  Keuruu  Kiihtelysvaara  Kolarinsaari  Konginkangas  Korsnäs  Kristiinankaupunki  Kruunupyy  Kuhmo  Kuokkala  Kuortane  Kurikka  Kustavi Kärsämäki Laihia  Lapinjärvi  Lapinlahti  Lappeenranta Lapua  Laukaa   Lemi  Lentiira  Liminka  Lohtaja  Loppi  Luhanka  Luoto  Luumäki  Maalahti  Maksamaa  Marttila  Mellilä  Merikarvia  Merimasku  Mikkeli  Muhos  Muonio  Mustio  Muurla  Mäntyharju  Nastola  Nuijamaa  Nurmijärvi  Nurmo  Oravainen   Oulainen Oulujoki  Paltaniemi  Parikkala  Perniö (Koski) Perho  Petäjävesi  Pieksämäki  Pielpajärvi  Pietarsaari  Pihlajavesi  Pihtipudas Pirttikylä  Purmo  Pusula  Puumala  Pyhämaa  Pöytyä  Rantsila Vimpeli  Reisjärvi  Reposaari  Revonlahti Turku Ristiina  Ruokolahti  Ruotsinpyhtää  Ruovesi  Rääkkylä  Saarijärvi  Sahalahti  Sammatti  Seili  Siikainen  Siikajoki  Snappertuna  Sodankylä  Somerniemi  Sotkamo  Sottunga  Sulkava  Suonenjoki  Säkylä  Taipalsaari  Taivalkoski  Tampere Tarvasjoki  Teisko Tervola Tohmajärvi   Tornio  Tottijärvi  Tuusula  Ullava  Utajärvi  Uukuniemi  Uusikaarlepyy  Veteli  Vieremä  Viljakkala  Vimpeli  Virolahti Virrat  Värtsilä  Västanfjärd  Vöyri  Yli-Ii  Pelkosenniemi  Ylikiiminki  Yläne  Ylöjärvi

Lue lisää tai tilaa
Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Pommitettu Suomi

Neuvostoliiton ilmavoimien iskut siviilikohteisiin eri puolilla Suomea järkyttivät maailmaa syvästi loppuvuonna 1939.

Pommitettu Suomi -suurteos kertoo, millaisella voimalla Neuvostoliitto viime sodissa pommitti Suomen kotialuetta, millaista tuhoa ilmahyökkäykset aiheuttivat ja kuinka suomalaiset puolustautuivat. Väestönsuojelua käsittelevä artikkeli taustoittaa, miten hyökkäyksiin oli varauduttu ja kuinka väestönsuojelua sotavuosina kehitettiin.

Sotahistorioitsijat Riku Kauhanen ja Olli Kleemola kertovat pommituksista monipuolisen lähdeaineiston pohjalta. Tietoa täydentävät aikalaiskokemukset. Tositarinat antavat välähdyksen tuhon yllättävyydestä, järkyttävyydestä ja sattumanvaraisuudesta. Lähes kaksituhatta ihmistä menetti henkensä ja tuhannet vammautuivat kotialueen pommituksissa. Pommitettu Suomi -teos on omistettu kaikille suomalaisille, jotka joutuivat vuosina 1939–44 keskelle sodan hävitystä ja joiden elämän pommitukset rikkoivat.

Historian synkimmilläkin lehdillä voi nähdä todisteita myös ihmisen hyvyydestä. Kirjan kertomuksissa yksi suojaa tuntematonta lasta pomminsirpaleilta omalla kehollaan, toinen säntää palavaan kellariin etsimään eloonjääneitä, kolmas kiipeilee pommitetussa rappukäytävässä pudotusta uhmaten pelastaakseen loukkuun jääneitä haavoittuneita yläkerroksista. Hyökkäykset aseettomia siviilejä kohtaan yhdistivät suomalaiset auttamaan lähimmäistä ja puolustamaan vapautta.

Neuvostoilmavoimien terroripommitukset talvi- ja jatkosodassa olivat maanpuolustustahdon ja -taidon äärimmäinen koetus. Vastoin hyökkääjän odotuksia pommitukset vahvistivat Suomen puolustusta.

POMMITETTU SUOMI

400 sivua, 320 kuvaa

Tekstit Riku Kauhanen ja Olli Kleemola

Mitat 250 x 300 mm

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa, hopeafoliointi etu- ja takakannessa sekä selässä

Painettu Porvoossa, ilmestyy toukokuussa 2022

Rajoitettu, numeroitu painos 1500 kappaletta,

tiedustelut info (at) amanita.fi tai 02 7489 500

Isbn 978-952-7319-07-9

pommiesiteA4Lataa
Julkaistu tehnyt

Suomen naisten sota

Ennen näkemättömän laaja kuva- ja tietoteos naisten elintärkeästä toiminnasta Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939–44

Naisten järjestäytyminen sekä maanpuolustajien että sodasta kärsivien tueksi on talvisodan ihme siinä missä pienen köyhän armeijan kyky puolustautua hyökkäävää jättiläistä vastaan. 

Suomen naisten sota -suurteos on silmiä avaava kavalkadi rintaman sekä kotirintaman naisten usein unohdetusta merkityksestä Suomen selviytymiselle kohtalokkaina sotavuosina.

600-sivuisessa teoksessa on kolme artikkelikokonaisuutta:

Kaari Utrio taustoittaa artikkelissaan ’Uhrit ja toimijat’ naisten osaa Euroopan sodissa keskiajalta 2000-luvulle.

Sari Savikon artikkeli ’Kahdella rintamalla’ kertoo naisten ponnisteluista sota- sekä kotirintamalla tehtävälähtöisesti. Kuinka naiset kannattelivat puolustusvoimia ja yhteiskuntaa kasvattajina, hoivaajina, muonittajina, varustajina ja joka paikan puurtajina? Minkälaista henkistä vahvuutta ja tukea heiltä odotettiin ja vaadittiin?

Hanna Pukkila-Toivonen esittelee artikkelissaan ’Järjestötyössä’ keskeisiä järjestöjä, joiden riveissä naiset tekivät mittaamattoman määrän arvokasta vapaaehtoistyötä armeijan sekä sodasta kärsineiden hyväksi.

Naiset tekivät sotavuosina valtavasti isänmaan hyväksi, sekä palkattuina että palkatta. Työikäisiä naisia oli toista miljoonaa, ja valtaosa toimi poikkeusaikana useissa tehtävissä. Naiset sekä astuivat miesten tehtäviin että tekivät kahta kovemmin perinteisiä töitään mm. navetoissa, leivinuunien äärellä, elintarvike- ja tekstiilitehtaissa ja ompelimoissa. Monet puursivat kahta työtä: päivät toimivat siviili­ammatissa tai kotitilalla, illat tai yöt ahersivat vapaaehtoistyössä. Lisäksi nainen oli tavallisesti päävastuussa kodin ja lasten hoidosta. 

Eri järjestöjen naiset tekivät työtä rinnakkain työilloissa, talkoissa ja komennuksilla. Puolustusvoimia tukeviin tehtäviin osallistui sotavuosina ainakin 150 000 suomalaisnaista. Rintamajoukoissa työskenteli samanaikaisesti vähintään 20 000 naista koko talvi- ja jatko­sodan ajan. Esimerkiksi jatkosodan alussa puolustusvoimien palveluksessa oli noin 30 000 naista. Rintamalla olleista naisista arviolta 40 % oli lottia. Sotatoimialueella työskenteli myös sotilaskotisisaria, sairaanhoitajia, terveyssisaria, kätilöitä, diakonissoja ja SPR:n apusisaria sekä työvelvollisia ja muuta palkattua työvoimaa. Teoksen tekstit sekä kuvat nostavat esiin myös heidät sekä kotirintamanaiset.

pientilallinen – tehdastyöläinen – lotta – sotilaskotisisar – martta – maatalousnainen – työtyttö – apusisar asevelinainen – sairaanhoitaja – lääkäri – hammaslääkäri – opettaja – kotiapulainen – myymälänhoitaja kansanhuoltovirkailija – karjakko – raitiovaununkuljettaja – kokki – teologi – satamatyöläinen – talkoolainen – työvalmiusnainen – huoltoemäntä – sotakummi – kotitalousneuvoja – varainkerääjä – puhelunvälittäjä – postinkantaja – konttoristi – muurari – pesulatyöntekijä – ompelija – äiti – sisar – puoliso …

Jokainen nainen oli osa puolustusrintamaa. Ilman naisia ei Suomen armeija olisi pysynyt taistelukunnossa eikä kansa hengissä kohtalokkaina vuosina 1939–40 ja 1941–44. 


SUOMEN NAISTEN SOTA

600 sivua, 526 kuvaa

Tekstit Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen, Kaari Utrio

Mitat 250 x 300 mm

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa, kultafoliointi etu- ja takakannessa sekä selässä

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

Rajoitettu, numeroitu painos 2021 kappaletta

Isbn 978-952-7319-04-8

NAISTENESITEA4Lataa

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä 02 7489500 tai info(a)amanita.fi