Julkaistu

TULI-ISKUJA

Tuli-iskuja – Suomen kenttätykistön tarina

Teos on suuri kokonaisesitys suomalaisen kenttätykistön kehityksestä aina aselajin synnystä 2020-luvulle. Erityisesti teoksessa painottuu tykistön merkitys sodissa vuosina 1918, 1939 ja 1941–45.

Riku Kauhanen johdattaa lukijan tykkien ja tykistön varhaisvaiheista ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja aikaan, jolloin tykistöaselaji  luotiin Suomen Puolustusvoimiin. Maamme oloihin soveltuvan tykistöstrategian luominen sekä aselajin monipuolinen kehittäminen osoittautuivat elintärkeiksi, kun Suomi talvella 1939–40 joutui puolustautumaan materiaalisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Kirjan toisessa osassa Riku Kauhanen kertoo kenttä­tykistön talvisodasta rintama-alueittain. Tykistö toimi varsin hajautetusti, joten painotus on sodan merkittävimmissä tapahtumissa. 

Olli Kleemola paneutuu jatkosodan kolmen pää­rintamasuunnan – Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Itä-Karjalan – keskeisiin taisteluihin. Kleemola käsittelee artikkelissaan myös välirauhan aikaista kehitystä, tykistön elämää pitkän asemasotavaiheen aikana sekä tykistön toimintaa Lapin sodassa.

Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivonen kertoo kirjan neljännessä osassa suurista muutoksista, joita kenttätykistö on viimeisten yli puolen vuosisadan aikana käynyt läpi. Sopeutumista ovat vaatineet niin asevelvollisten määrän hurja kasvu kuin romahdus, upseeripula, talouslama sekä jatkuva tekninen kehitys ja merkittävät kalustohankinnat. 

Esimerkiksi Itä-Ukrainan sota on 2010-luvulla osoittanut, että informaatio­aikakaudella taistellaan yhä myös perinteiseen tapaan. Suomella on nyt läntisen Euroopan suurin tykistö: tuhat kenttätykkiä. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko arvioi helmikuussa 2020, että Maavoimat on itsenäisyytemme ajan parhaassa kunnossa.

Mitat 250 x 300 mm, 496 sivua, noin 340 kuvaa

Artikkelit Riku Kauhanen, Olli Kleemola, Hanna Pukkila-Toivonen

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa

Kultafoliointi selässä sekä etu- ja takakannessa

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

isbn 978-952-7319-02-4

LOPPUUNMYYTY

Julkaistu

Evakkotaival – Karjalan siirtoväen tarina

80 vuotta ensimmäisestä evakkotaipaleesta – 496 sivua tietoa ja yli 360 koskettavaa kuvaa isien mailta, evakkotieltä ja uusilta asuinsijoilta

Suuri suomalainen ihmeteko

Sadattuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan sotaa vuosina 1939—44, monet kahdesti.  On mahdotonta kuvitella hätää ja surua, jota evakkotaipaleella tunnettiin. 

Kirjailija Laila Hirvisaari kertoo kirjassa lähdöstään kuusivuotiaana sotaorpona evakkoon. Hänen tarinansa muistuttaa, kuinka laaja oli evakkokokemusten kirjo: pelkoa, turvaa, halveksuntaa, myötätuntoa, toivoa, epätoivoa.

Raskaiden rauhantekojen jälkeen noin 404 000 karjalaista asutettiin sotien koettelemaan ja köyhdyttämään maahan, josta oli lohkaistu noin kymmenosa. 

Historiantutkija, ft Keijo K. Kulha selvittää kattavasti, kuinka väestönsiirrot ja valtava asutustyö toteutettiin ja miten lähes mahdottomalta tuntuneessa tehtävässä onnistuttiin.

Suomi menetti Karjalan mutta ei karjalaisuutta

Teos muistuttaa, kuinka ratkaisevaa oli karjalaisten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus.  

Karjalan Liitto, joka perustettiin vuonna 1940 siirtoväen edunvalvontajärjestöksi,  on kehittynyt suureksi kulttuuri- ja harrastusjärjestöksi.  

Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoo teoksessa järjestön merkityksestä sekä monipuolisesta toiminnasta. Karjalaisuus ei sotien jälkeen kuihtunut, vaan on mittaamattomasti rikastuttanut suomalaista kulttuuria. 

Tietokirjailijat Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen esittelevät kirjassa kaikki Karjalan kunnat, jotka jatkosodan rauhanteon jälkeen jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaan tai niin suurelta osin, että ne lakkautettiin.

Rajan taakse jäi kymmeniä virkeitä pitäjiä, kaksi kehittyvää kauppalaa sekä kolme kaupunkia, joilla oli rikas historia ja lupaava tulevaisuus.

Paljon kärsineet ja uhranneet karjalaiset eivät vaipuneet katkeruuteen eivätkä toimettomuuteen, vaan olivat eturintamassa rakentamassa sotien jälkeistä Suomea. 

Arvoteos kestää sukupolvelta toiselle. Laaja ja runsaasti kuvitettu suurteos kertoo jälkipolville, millainen oli Karjalan maa, mitä karjalaiset sotavuosina kokivat ja kuinka evakuoinnit ja asuttaminen toteutettiin.

Mitat 250 x 300 mm, 496 sivua, yli 360 kuvaa

Tekstit Keijo K. Kulha, Laila Hirvisaari, Pertti Hakanen, Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen

Suuri henkilö- ja paikannimihakemisto

Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

Lataa esite tästä

Rajoitettu, numeroitu painos – vain 1939 kappaletta

LOPPUUNMYYTY

Julkaistu

Lapland – Chinese / English version

 

For many Lapland brings to mind holidays: skiing, snowmobiling and nights in a hotel. For others it is Sápmi, land of the Sámi people, where fells jut up from the horizon; relaxation, hiking, remote cabins, fishing in lakes in the wilderness or trolling for salmon amid the Tana river scenery. And for many, like me, the north is my home; work, fishing, sweaty trips picking cloudberries, sorting reindeer, day-to-day tasks. Lapland is all of that, and much more.

 With the help of the photographs in this book I would like to convey to you some of these natural wonders and many other experiences and adventures I’ve had on my photography trip amid the colourful Lapland nature.

 

《윗팹읊》 角寧굶루쒼緞鱗틔뺌꿍,冷角寧굶겟옰蝎,썽굇섐윗팹읊(윗귄)뒈혐뗌景돨루쒼、捺밟亮섟페밟窟돨君蹶。놔黨怒崑쭤懇(Ivalo)돨柰棍緞可伍뒝·暠랑퀼邱,힛枷쾨흔寧휑,휑鹿셨拈,닒꼇쇌뙤뒈탠윗팹읊(윗귄)돨루쒼,儉돨鱗틔綠潼흙袈꿍。쑵潔펜돨亮튬,횻뗍諒唐샙삔隙,섐拈돨뼝삭、섐弄敎拈꼇쭝돨格捺、굇섐밟돨괵랙、헬莖돨꾈찾暾絞鹿섟땝莖푤쟁깥룐拱쟁汽트돨헙쒼。

 

280x240mm

96 bi-lingual pages

Printed on high grade Finnish paper