Ennen näkemättömän laaja kuva- ja tietoteos naisten elintärkeästä toiminnasta Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939–44
Naisten järjestäytyminen sekä maanpuolustajien että sodasta kärsivien tueksi on talvisodan ihme siinä missä pienen köyhän armeijan kyky puolustautua hyökkäävää jättiläistä vastaan.
Suomen naisten sota -suurteos on silmiä avaava kavalkadi rintaman sekä kotirintaman naisten usein unohdetusta merkityksestä Suomen selviytymiselle kohtalokkaina sotavuosina.
600-sivuisessa teoksessa on kolme artikkelikokonaisuutta:
Kaari Utrio taustoittaa artikkelissaan ’Uhrit ja toimijat’ naisten osaa Euroopan sodissa keskiajalta 2000-luvulle.
Sari Savikon artikkeli ’Kahdella rintamalla’ kertoo naisten ponnisteluista sota- sekä kotirintamalla tehtävälähtöisesti. Kuinka naiset kannattelivat puolustusvoimia ja yhteiskuntaa kasvattajina, hoivaajina, muonittajina, varustajina ja joka paikan puurtajina? Minkälaista henkistä vahvuutta ja tukea heiltä odotettiin ja vaadittiin?
Hanna Pukkila-Toivonen esittelee artikkelissaan ’Järjestötyössä’ keskeisiä järjestöjä, joiden riveissä naiset tekivät mittaamattoman määrän arvokasta vapaaehtoistyötä armeijan sekä sodasta kärsineiden hyväksi.
Naiset tekivät sotavuosina valtavasti isänmaan hyväksi, sekä palkattuina että palkatta. Työikäisiä naisia oli toista miljoonaa, ja valtaosa toimi poikkeusaikana useissa tehtävissä. Naiset sekä astuivat miesten tehtäviin että tekivät kahta kovemmin perinteisiä töitään mm. navetoissa, leivinuunien äärellä, elintarvike- ja tekstiilitehtaissa ja ompelimoissa. Monet puursivat kahta työtä: päivät toimivat siviiliammatissa tai kotitilalla, illat tai yöt ahersivat vapaaehtoistyössä. Lisäksi nainen oli tavallisesti päävastuussa kodin ja lasten hoidosta.
Eri järjestöjen naiset tekivät työtä rinnakkain työilloissa, talkoissa ja komennuksilla. Puolustusvoimia tukeviin tehtäviin osallistui sotavuosina ainakin 150 000 suomalaisnaista. Rintamajoukoissa työskenteli samanaikaisesti vähintään 20 000 naista koko talvi- ja jatkosodan ajan. Esimerkiksi jatkosodan alussa puolustusvoimien palveluksessa oli noin 30 000 naista. Rintamalla olleista naisista arviolta 40 % oli lottia. Sotatoimialueella työskenteli myös sotilaskotisisaria, sairaanhoitajia, terveyssisaria, kätilöitä, diakonissoja ja SPR:n apusisaria sekä työvelvollisia ja muuta palkattua työvoimaa. Teoksen tekstit sekä kuvat nostavat esiin myös heidät sekä kotirintamanaiset.
pientilallinen – tehdastyöläinen – lotta – sotilaskotisisar – martta – maatalousnainen – työtyttö – apusisar asevelinainen – sairaanhoitaja – lääkäri – hammaslääkäri – opettaja – kotiapulainen – myymälänhoitaja kansanhuoltovirkailija – karjakko – raitiovaununkuljettaja – kokki – teologi – satamatyöläinen – talkoolainen – työvalmiusnainen – huoltoemäntä – sotakummi – kotitalousneuvoja – varainkerääjä – puhelunvälittäjä – postinkantaja – konttoristi – muurari – pesulatyöntekijä – ompelija – äiti – sisar – puoliso …
Jokainen nainen oli osa puolustusrintamaa. Ilman naisia ei Suomen armeija olisi pysynyt taistelukunnossa eikä kansa hengissä kohtalokkaina vuosina 1939–40 ja 1941–44.
SUOMEN NAISTEN SOTA
600 sivua, 526 kuvaa
Tekstit Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen, Kaari Utrio
Mitat 250 x 300 mm
Nahkaselkä pintein, kaksi lukunauhaa, kultafoliointi etu- ja takakannessa sekä selässä
Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille
Rajoitettu, numeroitu painos 2021 kappaletta
Isbn 978-952-7319-04-8
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä 02 7489500 tai info(a)amanita.fi