{"id":1042,"date":"2021-08-23T10:04:24","date_gmt":"2021-08-23T10:04:24","guid":{"rendered":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/?p=1042"},"modified":"2021-10-25T08:56:25","modified_gmt":"2021-10-25T08:56:25","slug":"suomen-naisten-sota","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/suomen-naisten-sota\/","title":{"rendered":"Suomen naisten sota"},"content":{"rendered":"\n

Ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laaja kuva- ja tietoteos naisten elint\u00e4rke\u00e4st\u00e4 toiminnasta Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939\u201344<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Naisten j\u00e4rjest\u00e4ytyminen sek\u00e4 maanpuolustajien ett\u00e4 sodasta k\u00e4rsivien tueksi on talvisodan ihme siin\u00e4 miss\u00e4 pienen k\u00f6yh\u00e4n armeijan kyky puolustautua hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 vastaan. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen naisten sota <\/em>-suurteos on silmi\u00e4 avaava kavalkadi rintaman sek\u00e4 kotirintaman naisten usein unohdetusta merkityksest\u00e4 Suomen selviytymiselle kohtalokkaina sotavuosina.<\/p>\n\n\n\n

600-sivuisessa teoksessa on kolme artikkelikokonaisuutta:<\/h4>\n\n\n\n

Kaari Utrio<\/strong> taustoittaa artikkelissaan \u2019Uhrit ja toimijat\u2019 naisten osaa Euroopan sodissa keskiajalta 2000-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

Sari Savikon<\/strong> artikkeli \u2019Kahdella rintamalla\u2019 kertoo naisten ponnisteluista sota- sek\u00e4 kotirintamalla teht\u00e4v\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti. Kuinka naiset kannattelivat puolustusvoimia ja yhteiskuntaa kasvattajina, hoivaajina, muonittajina, varustajina ja joka paikan puurtajina? Mink\u00e4laista henkist\u00e4 vahvuutta ja tukea heilt\u00e4 odotettiin ja vaadittiin?<\/p>\n\n\n\n

Hanna Pukkila-Toivonen<\/strong> esittelee artikkelissaan \u2019J\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6ss\u00e4\u2019 keskeisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden riveiss\u00e4 naiset tekiv\u00e4t mittaamattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvokasta vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 armeijan sek\u00e4 sodasta k\u00e4rsineiden hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Naiset tekiv\u00e4t sotavuosina valtavasti is\u00e4nmaan hyv\u00e4ksi, sek\u00e4 palkattuina ett\u00e4 palkatta. Ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 naisia oli toista miljoonaa, ja valtaosa toimi poikkeusaikana useissa teht\u00e4viss\u00e4. Naiset sek\u00e4 astuivat miesten teht\u00e4viin ett\u00e4 tekiv\u00e4t kahta kovemmin perinteisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n mm. navetoissa, leivinuunien \u00e4\u00e4rell\u00e4, elintarvike- ja tekstiilitehtaissa ja ompelimoissa. Monet puursivat kahta ty\u00f6t\u00e4: p\u00e4iv\u00e4t toimivat siviili\u00adammatissa tai kotitilalla, illat tai y\u00f6t ahersivat vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi nainen oli tavallisesti p\u00e4\u00e4vastuussa kodin ja lasten hoidosta. <\/p>\n\n\n\n

Eri j\u00e4rjest\u00f6jen naiset tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 rinnakkain ty\u00f6illoissa, talkoissa ja komennuksilla. Puolustusvoimia tukeviin teht\u00e4viin osallistui sotavuosina ainakin 150\u2009000 suomalaisnaista. Rintamajoukoissa ty\u00f6skenteli samanaikaisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20\u2009000 naista koko talvi- ja jatko\u00adsodan ajan. Esimerkiksi jatkosodan alussa puolustusvoimien palveluksessa oli noin 30\u2009000 naista. Rintamalla olleista naisista arviolta 40\u2009% oli lottia. Sotatoimialueella ty\u00f6skenteli my\u00f6s sotilaskotisisaria, sairaanhoitajia, terveyssisaria, k\u00e4til\u00f6it\u00e4, diakonissoja ja SPR:n apusisaria sek\u00e4 ty\u00f6velvollisia ja muuta palkattua ty\u00f6voimaa. Teoksen tekstit sek\u00e4 kuvat nostavat esiin my\u00f6s heid\u00e4t sek\u00e4 kotirintamanaiset.<\/p>\n\n\n\n

pientilallinen – tehdasty\u00f6l\u00e4inen – lotta – sotilaskotisisar – martta – maatalousnainen – ty\u00f6tytt\u00f6 – apusisar asevelinainen – sairaanhoitaja – l\u00e4\u00e4k\u00e4ri – hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri – opettaja – kotiapulainen – myym\u00e4l\u00e4nhoitaja kansanhuoltovirkailija – karjakko – raitiovaununkuljettaja – kokki – teologi – satamaty\u00f6l\u00e4inen – talkoolainen – ty\u00f6valmiusnainen – huoltoem\u00e4nt\u00e4 – sotakummi – kotitalousneuvoja – varainker\u00e4\u00e4j\u00e4 – puhelunv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 – postinkantaja – konttoristi – muurari – pesulaty\u00f6ntekij\u00e4 – ompelija – \u00e4iti – sisar – puoliso …<\/p>Jokainen nainen oli osa puolustusrintamaa. Ilman naisia ei Suomen armeija olisi pysynyt taistelukunnossa eik\u00e4 kansa hengiss\u00e4 kohtalokkaina vuosina 1939\u201340 ja 1941\u201344. <\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n


SUOMEN NAISTEN SOTA<\/strong><\/p>\n\n\n\n

600 sivua, 526 kuvaa <\/p>\n\n\n\n

Tekstit Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen, Kaari Utrio<\/p>\n\n\n\n

Mitat 250 x 300 mm<\/p>\n\n\n\n

Nahkaselk\u00e4 pintein, kaksi lukunauhaa, kultafoliointi etu- ja takakannessa sek\u00e4 sel\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille<\/p>\n\n\n\n

Rajoitettu, numeroitu painos 2021 kappaletta<\/p>\n\n\n\n

Isbn 978-952-7319-04-8<\/p>\n\n\n\n

NAISTENESITEA4<\/a>Lataa<\/a><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kiinnostuitko? Ota yhteytt\u00e4 02 7489500 tai info(a)amanita.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laaja kuva- ja tietoteos naisten elint\u00e4rke\u00e4st\u00e4 toiminnasta Suomen puolesta talvi- ja jatkosodassa 1939\u201344 Naisten j\u00e4rjest\u00e4ytyminen sek\u00e4 maanpuolustajien ett\u00e4 sodasta k\u00e4rsivien tueksi on talvisodan ihme siin\u00e4 miss\u00e4 pienen k\u00f6yh\u00e4n armeijan kyky puolustautua hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 vastaan.  Suomen naisten sota -suurteos on silmi\u00e4 avaava kavalkadi rintaman sek\u00e4 kotirintaman naisten usein unohdetusta merkityksest\u00e4 Suomen selviytymiselle kohtalokkaina sotavuosina. 600-sivuisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1043,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1042","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1042"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1060,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions\/1060"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1043"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}