{"id":153,"date":"2014-08-04T09:20:27","date_gmt":"2014-08-04T09:20:27","guid":{"rendered":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/?p=153"},"modified":"2022-04-06T12:47:21","modified_gmt":"2022-04-06T12:47:21","slug":"suomenhevosen-juhlateos-on-ilmestynyt","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/suomenhevosen-juhlateos-on-ilmestynyt\/","title":{"rendered":"Suomenhevosen juhlateos on ilmestynyt"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevoskorttinetti.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-156\" src=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevoskorttinetti-199x300.jpg\" alt=\"hevoskorttinetti\" width=\"199\" height=\"300\" srcset=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevoskorttinetti-199x300.jpg 199w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevoskorttinetti-416x626.jpg 416w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevoskorttinetti.jpg 543w\" sizes=\"auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Suomenhevonen \u2013 arjen sankari\u00a0 on\u00a0 monipuolisin ja laajin teos suomalaisen hevosen vaiheista esihistoriasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kookkaassa 448-sivuisessa teoksessa on l\u00e4hes 380 kuvaa. P\u00e4\u00e4artikkelien kirjoittajat ovat Terttu Peltonen, P\u00e4ivi Laine, Sari Savikko, Roger Johansson ja Ky\u00f6sti Saranp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Erityisen ajankohtainen on Ky\u00f6sti Saranp\u00e4\u00e4n artikkeli \u2019Kuninkuusravien 90 vuotta\u2019. Kuninkuusraveja on j\u00e4rjestetty s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuodesta 1924 muutamaa sota-ajan poikkeusvuotta lukuun ottamatta.<\/p>\n<p>Kirjassa on my\u00f6s mm. uusinta tietoa suomenhevosen alkuper\u00e4st\u00e4: kotiel\u00e4ingenetiikan professori, FT, dosentti Juha Kantasen tietoisku kertoo, millaisia tuloksia on saatu uusissa DNA-merkkitutkimuksissa. Painos on rajoitettu 1000 kappaletta ja jokainen teos on yksitt\u00e4isnumeroitu.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/hevosesiteA4.pdf\">Lue esite t\u00e4st\u00e4 3 mt<\/a><\/p>\n<p><strong>LOPPUUNMYYTY<\/strong><\/p>\n<blockquote>\n<h4>Heikki Haapavaara Kauppalehti 19.11.2014:<\/h4>\n<p>Kunnianosoitus. Sitke\u00e4 suomenhevonen on saanut kunniakseen 450-sivuisen suurteoksen, jossa lienee kaikki, mit\u00e4 tuosta el\u00e4imest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 romantiikkaa my\u00f6den. Suomenhevonen on yh\u00e4 kansallisen ylpeyden aihe.<\/p>\n<p>Tuo el\u00e4in oli taloutemme moottori, maatilojen ja savottojen raataja ja sotien t\u00e4rkein ty\u00f6kone. Se on ollut my\u00f6s rakas yst\u00e4v\u00e4 ja urheilukumppani. Kirjan valokuvakuvitus on hieno, teokseen poimitut maalaukset ja piirustukset huikaisevia.<\/p>\n<p>Teosta ei voi lukea ilman tunteiden v\u00e4rin\u00e4\u00e4. Ilman suomenhevosta suomi ei olisi Suomi. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4joukkoa on vet\u00e4nyt p\u00e4\u00e4toimittaja Sari Savikko. Kirja on my\u00f6s tyylik\u00e4s taide-esine joka vaatii huomiota uudelleen ja uudelleen. 5\/5<\/p>\n<h4>Otteita Jorma Kemil\u00e4isen kirja-arviosta \u201cArjen sankari sai arvoisensa suurteoksen\u201d (Hevosurheilu 20.8.2014):<\/h4>\n<p>\u201cTietokirjakustantaja Amanitan julkaisema Suomenhevonen Arjen sankari on suurteos k\u00e4sitteen kaikissa merkityksiss\u00e4. \u2013 \u2013 Kysymyksess\u00e4 on kenties laajin ja monipuolisin kuvaus suomalaisen hevosen vaiheista. Huolelliset l\u00e4hdeviitteet sek\u00e4 kattava l\u00e4hdeluettelo tekev\u00e4t teoksesta my\u00f6s aidon tietokirjan. \u2013 \u2013 Kulttuuri- ja taidehistoriaan erikoistuneen Savikon k\u00e4den j\u00e4lki n\u00e4kyy niin ammattimaisessa kirjoitusotteessa kuin teoksen l\u00e4hes 380 kuvaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in laadukkaassa kuvituksessa. \u2013 \u2013 Artikkeleiden kirjoittajina on hevosalan syv\u00e4tuntijoita, kuten Terttu Peltonen (kantakirjaty\u00f6), P\u00e4ivi Laine (suomenhevonen t\u00e4n\u00e4\u00e4n), Roger Johansson (hevosjalostuksen varhaisvaiheet) ja Ky\u00f6sti Saranp\u00e4\u00e4 (Kuninkuusravien historia). \u2013\u00a0 \u2013 Aivan uutta tietoa tarjoaa kotiel\u00e4ingenetiikan professori Juha Kantasen artikkeli suomenhevosen geeniperim\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 DNA-tutkimuksista. \u2013 \u2013 Tietokirjaa voi pit\u00e4\u00e4 kunnianosoituksena suomenhevoselle. Suurteoksella on suurteoksen hinta, mutta rahalle saa kyll\u00e4 kelpo vastineen.\u201d<\/p>\n<h4>Ote Kaijaleena Runstenin kirja-arviosta &#8221;Kansallisrotu sai arvoisensa tietokirjan&#8221; (Maaseudun Tulevaisuus 1.9.2014):<\/h4>\n<p>&#8221;Varsinkin kirjallisuudesta ja taiteesta kootut tekstit ja kuvat osoittavat, kuinka t\u00e4rke\u00e4 osa maalaisen Suomen el\u00e4m\u00e4nmenoa hevosella on ollut. Samalla kirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s mielenkiintoista tietoa hevosen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kaupungeissa esimerkiksi palokunnissa ja raideliikenteess\u00e4 Helsingiss\u00e4 ja Tampereella. My\u00f6s suomenhevosen rooli sis\u00e4llissodassa sek\u00e4 poliisivoimien kehityksess\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n tunnettua. Upeasti kuvitettuna teos risteytt\u00e4\u00e4 onnistuneesti taide- ja tietokirjan.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomenhevonen \u2013 arjen sankari\u00a0 on\u00a0 monipuolisin ja laajin teos suomalaisen hevosen vaiheista esihistoriasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kookkaassa 448-sivuisessa teoksessa on l\u00e4hes 380 kuvaa. P\u00e4\u00e4artikkelien kirjoittajat ovat Terttu Peltonen, P\u00e4ivi Laine, Sari Savikko, Roger Johansson ja Ky\u00f6sti Saranp\u00e4\u00e4. Erityisen ajankohtainen on Ky\u00f6sti Saranp\u00e4\u00e4n artikkeli \u2019Kuninkuusravien 90 vuotta\u2019. Kuninkuusraveja on j\u00e4rjestetty s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuodesta 1924 muutamaa sota-ajan poikkeusvuotta lukuun ottamatta. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":11,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1146,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/1146"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}