{"id":227,"date":"2015-10-20T07:59:55","date_gmt":"2015-10-20T07:59:55","guid":{"rendered":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/?p=227"},"modified":"2016-02-29T10:30:06","modified_gmt":"2016-02-29T10:30:06","slug":"jussi-jalonen-vapaaehtoiset","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/jussi-jalonen-vapaaehtoiset\/","title":{"rendered":"Jussi Jalonen: Vapaaehtoiset"},"content":{"rendered":"

Mik\u00e4 saa suomalaisen vaarantamaan henkens\u00e4 kaukaisella sotakent\u00e4ll\u00e4?<\/h3>\n

Jussi Jalosen uutuus Vapaaehtoiset antaa mielenkiintoisen perspektiivin ajankohtaiseen keskusteluun vierastaistelijoista. Jalonen tarkastelee suomalaisia vapaaehtoisia 1800-luvun alusta 1930-luvulle saakka. Kenraalina kuollut Carl Mauritz Martinau l\u00e4hti Balkanille 1829 ja Suomen Punaisen Ristin retkikunta Abessinian sotaan 1936.<\/p>\n

Vierastaistelijat ovat olleet vuoden 2013 alusta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti EU:n neuvoston ja Eurooppa-neuvoston asialistalla. Tulevina vuosina todenn\u00e4k\u00f6isesti eurooppalaiset taistelijat matkustavat eri puolille maailmaa jihad-taisteluun. Palatessaan heist\u00e4 voi tulla turvallisuusuhka EU:n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Sotahistorioitsija tri Jussi Jalosen uutuuskirja Vapaaehtoiset tarjoaa perspektiivi\u00e4 ajankohtaiseen vierastaistelija-ilmi\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\u2013\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 T\u00e4h\u00e4n asti jokainen suomalainen sukupolvi on tuottanut omat vapaaehtoisensa ja vierastaistelijansa. Pestautumisen kaukomailla k\u00e4ytyihin sotiin on ollut usein hyv\u00e4ksytty ja per\u00e4ti olennainen osa sit\u00e4, mit\u00e4 kutsumme suomalaisuudeksi. Itsen\u00e4isen Suomen puolustusvoimiakin olivat aikoinaan rakentamassa vieraan vallan armeijassa vapaaehtoisina palvelleet aktivistit, j\u00e4\u00e4k\u00e4rit, huomauttaa FT Jussi Jalonen.<\/p>\n

\u201dPid\u00e4n ansiokkaana sit\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4 on n\u00e4hnyt vaivaa esitell\u00e4kseen tapauksia, jotka eiv\u00e4t ole historiallisessa mieless\u00e4 muistetuimpia. Teos t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vapaaehtoisuutta on liittynyt muihinkin taisteluihin, kuten Krimin ja Turkin sotiin sek\u00e4 ensimm\u00e4iseen maailmansotaan. Samalla Jalonen pohtii itse sotaa ja sen luonteen kehittymist\u00e4. Jalonen muistaa tekstins\u00e4 kaikissa vaiheissa ajallisen viitekehyksen ja puntaroi sen vaikutusta sek\u00e4 sotaan ett\u00e4 itse sodassa mukana olleisiin. Samalla h\u00e4n tuo esiin, miten aikalaiset kokivat sodan, esimerkiksi Etiopian sodan tapauksessa.\u00a0Vapaaehtoisen sotaretkeilyn aihe on aina ajankohtainen, siin\u00e4 mieless\u00e4 teos puolustaa hyvin paikkaansa ja sit\u00e4 voisi lukea my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkailutarinana. Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 avautuu hiukan uusia n\u00e4k\u00f6kulmiakin. Harva tulee ajatelleeksi Martinauta Mannerheimin varhaisena edelt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Liikasen saama suosio oli osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 maassamme kaivattiin uusia kansallisia sankareita Suomen sodan (1808\u201309) veteraanien tilalle. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisen Puolan sotilaallinen vahvuus Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan tuntuu varsin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 l\u00e4hes 20 vuotta my\u00f6hemmin maa vallattiin saksalais-neuvostoliittolaisin voimin muutamassa viikossa.\u201d
\n-Aki Alanko, Tieteess\u00e4 tapahtuu 1\/2016<\/p><\/blockquote>\n

\"vapaaehtoisetpieni\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Jussi Jalonen: Vapaaehtoiset<\/strong><\/p>\n

Amanita 2015<\/strong><\/p>\n

ISBN 978-952-5330-74-8<\/strong><\/p>\n

Myynti kirjakaupat, sh. 29,90 euroa<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 saa suomalaisen vaarantamaan henkens\u00e4 kaukaisella sotakent\u00e4ll\u00e4? Jussi Jalosen uutuus Vapaaehtoiset antaa mielenkiintoisen perspektiivin ajankohtaiseen keskusteluun vierastaistelijoista. Jalonen tarkastelee suomalaisia vapaaehtoisia 1800-luvun alusta 1930-luvulle saakka. Kenraalina kuollut Carl Mauritz Martinau l\u00e4hti Balkanille 1829 ja Suomen Punaisen Ristin retkikunta Abessinian sotaan 1936. Vierastaistelijat ovat olleet vuoden 2013 alusta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti EU:n neuvoston ja Eurooppa-neuvoston asialistalla. Tulevina vuosina […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":323,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions\/323"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}