{"id":369,"date":"2016-09-09T09:32:43","date_gmt":"2016-09-09T09:32:43","guid":{"rendered":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/?p=369"},"modified":"2016-11-14T09:00:46","modified_gmt":"2016-11-14T09:00:46","slug":"suomi-1917-suomi-100-vuotta-juhlateos","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/suomi-1917-suomi-100-vuotta-juhlateos\/","title":{"rendered":"SUOMI 1917 &#8211; Suomi 100 vuotta juhlateos &#8211; LOPPUUNMYYTY"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-363\" src=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-300x262.png\" alt=\"nettiin\" width=\"300\" height=\"262\" srcset=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-300x262.png 300w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-416x363.png 416w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-400x349.png 400w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-430x375.png 430w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-150x131.png 150w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin-100x87.png 100w, http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-content\/uploads\/2016\/09\/nettiin.png 477w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Ajatus suomalaisista yhten\u00e4isen\u00e4 kansakuntana ja haave riippumattomasta Suomen valtiosta muodostui 1800-luvun aikana. Professori Hannu Salmi nostaa artikkelissaan esiin kaikki ne k\u00e4\u00e4nnekohdat, jotka rakensivat Suomesta kulttuurikansakunnan. Suomalainen kirjallisuus, kuvataide, teatteri, elokuva ja musiikki olivat luomassa yht\u00e4 kansakuntaa.<\/p>\n<p>Dosentti Samu Nystr\u00f6m kertoo, mit\u00e4 todella tapahtui vuoden 1917 kuluessa. V\u00e4rik\u00e4s artikkeli kertoo kansakunnasta, jota koettelevat maailmansodan aiheuttama pula ja sis\u00e4iset levottomuudet. Dramaattinen vuosi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajautuvan kaaokseen, mutta Suomi tointuu lopulta antamaan itsen\u00e4isyysjulistuksensa.<\/p>\n<p>Teoksen artikkeleita on maustettu tietoiskuilla ja kuvituksella. Ne antavat monipuolisen kuvan kansallisen historiamme k\u00e4\u00e4nnekohdista sek\u00e4 Suomesta ja suomalaisuudesta valtion syntyhetkell\u00e4. Kansalliskirjaston kokoelmien avulla piirret\u00e4\u00e4n maasta ja kansasta kirjava kartta: kaikkien yhteiskuntakerrosten, eri aatteellisten ja uskonnollisten n\u00e4kemysten ja eri puolilla maata asuvien suomalaisten ryhm\u00e4kuva. <a href=\"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/?page_id=361\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"mailto:info@amanita.fi\">Kysy lis\u00e4\u00e4 tuotteesta<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ajatus suomalaisista yhten\u00e4isen\u00e4 kansakuntana ja haave riippumattomasta Suomen valtiosta muodostui 1800-luvun aikana. Professori Hannu Salmi nostaa artikkelissaan esiin kaikki ne k\u00e4\u00e4nnekohdat, jotka rakensivat Suomesta kulttuurikansakunnan. Suomalainen kirjallisuus, kuvataide, teatteri, elokuva ja musiikki olivat luomassa yht\u00e4 kansakuntaa. Dosentti Samu Nystr\u00f6m kertoo, mit\u00e4 todella tapahtui vuoden 1917 kuluessa. V\u00e4rik\u00e4s artikkeli kertoo kansakunnasta, jota koettelevat maailmansodan aiheuttama pula [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-369","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=369"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":407,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions\/407"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/amanita.fi\/amanita\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}