Tuhanten rantain Suomi - numeroitu suurteos

Vedet ja rannat hallitsevat suomalaista luontoa, taloutta, taidetta ja mieltä.

Laaja, ainutlaatuinen taidekirja Tuhanten rantain Suomi esittelee taiteen klassikkojen kautta maamme vesirikkaudet.

Tuhanten rantain Suomi keskittyy aikaan, jolloin suomalainen vesimaisema nousi kansallismaisemaksi.

Missään muualla maailmassa ei ole samanlaista maan ja veden vaihtelua kuin Suomessa. Etelässä ja lännessä Suomea ympäröi meri. Sisämaata halkovat tuhannet järvet ja virrat. Hakemistossa on yli 7 200 paikannimeä.

Vesimaisema on Suomelle yhtä tärkeä ja rakas kuin Suomen lippu.

Tuhanten rantain Suomi aloittaa uuden Amanitan korulaitossarjan, se on arvoteos ja keräilykappale.

Amanitan aiempaa suurteostuotantoa ovat mm. Veljekset von Wright – Linnut, Maakuntien Suomi, Olaus Magnus – Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa, Elias Lönnrotin Flora Fennica, Linnun nimi, Suuriruhtinaan Suomi 1–5, Taistelu eetterissä ja Suomen naisen vuosisadat 1–4. Teoksen päätoimittaja Sari Savikko on toimittanut mm. koruteokset Koulujen taide ja Laps’ Suomen.

Sivukoko 250 x 300 mm
416 sivua, yli 160 kuvaa
Kokonahkasidos
Pinteet, foliopainatus ja lukunauha
Laadukas taidepainopaperi 150 g
Painettu 1500 numeroitua kappaletta

Kysymyksiä tuotteesta? Ota yhteyttä

 

Mistä kirja kertoo?

Tuhanten rantain Suomi kertoo vedestä mielen maisemana, kodin välttämättömyytenä, liikenneväylänä sekä voiman ja taiteiden lähteenä. Tuhanten rantain Suomi on perusteos kansallisomaisuudestamme.

Suomalaiselle isänmaan valot välkkyvät tuhansissa vesissä. Suomen niemeä ympäröi meri ja halkovat järvet ja joet. Rantaviivaa riittää neljä ja puolituhatta kilometriä, saaria ja luotoja kohoaa merestä yli kaksikymmentätuhatta. Vesi peittää runsaat yhdeksän prosenttia maan pinta-alasta. Suuria, yli kahden­sadan neliökilometrin järviä löytyy Suomesta seitsemäntoista, kun muualla Euroopassa niitä on vajaa kolmekymmentä.

Vedet leimaavat suomalaisen taiteen. J.L. Runebergin Maamme viittaa neljästi vesimaisemaan. Topeliuksen Aamulaulu on vesien ja rantojen ylistystä. Kuvataiteilijat asettuivat 1800-luvun puolivälissä korkeille paikoille. Suomen rannikolla ja sisämaan harjulta tavoittaa aina vesinäkymän.

Artikkelit

Dosentti Allan Tiitta kertoo runsaiden vesistöjen merkityksestä asutushistoriallemme, liikenteen murroksesta 1900-luvun taitteessa sekä kansallismaisemakuvaston rakentumisesta.

Kouluneuvos Kirsti Mäkinen kuvaa vedenroolia maailmansyntykertomuksissa, kansanrunoudessa sekä entisajan arjessa ja uskomuksissa. Artikkelia värittävät monipuoliset runokatkelmat.

Kirjailija Kaari Utrio kertoo, mitä vesi on merkinnyt suomalaisten kotielämässä.

Kirjailija Kai Linnilä esittelee historiallisen grafiikan kuvaamia rantalinnoja ja -linnoituksia.

Kirjailija Sari Savikko nostaa esiin kiinnostavimmat veteen ja vesistöihin liittyvät teemat 1850–1910-lukujen maisemamaalauksessa.

Historiaa ja ajankuvaa

Teos sisältää useita ainutlaatuisia, sittemmin julkaisemattomia aikalaistekstejä, kuten
C.W. Gyldénin Suomenmaan joet ja järvet (1863), joka esittelee maamme kaikki joet ja järvet sekä luettelee niiden varrella sijainneet kylät, kauppalat, kaupungit, kirkot, myllyt ja sahat.

Suomen tärkeimpien koskien luettelosta (1911) löytyvät lähes kahdentuhannen kosken pituudet, putouskorkeudet, vesimäärät ja -voimat sekä teollisuuslaitokset niiden äärellä. Putoukset on merkitty kartalle, joka julkaistaan suurena taiteaukeamana.

O.M. Reuterin Kalat ja kalastus Suomessa (1893) kertoo maamme kalavesistä, vanhoista kalastustavoista, vesiemme kalalajeista sekä kalankasvatuksen ensiaskeleista. Värikkäästä suomennoksesta vastaa Vihtori Peltonen (Johannes Linnankoski).

I.K. Inhan Saimaan kanavalla (1901) on matkakertomus, joka puolustaa vanhaa, tunnelmallista ja verkkaista matkustustapaa.

Runsas taidekuvitus

Kuvitus painottuu 1800-lukuun ja 1900-luvun alkuun, aikaan, jolloin vesinäkymä vakiintui suomalaiseksikansallis- ja ihannemaisemaksi. Joukossa on runsaasti harvemmin nähtyjä teoksia.
Kirjassa on yli sata taideteosta, valtaosin öljyvärimaalauksia. Mukana on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Gunnar Berndtson, Helmi Biese, Väinö Blomstedt, Alvar Cawén, Fanny Churberg, Albert Edelfelt, A.W. Finch, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Eetu Isto, Eero Järnefelt, Oscar Kleineh, Vilho Lampi, Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm, Elias Muukka, Hugo Simberg, Aukusti Uotila, Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Maria Wiik ja Ferdinand von Wright.

Taidetta, historiaa ja uutta tietoa

* Kuvataiteemme upeimmat vesikuvat
* Täydellinen Suomen vesistöluettelo
* Täydellinen Suomen koskiluettelo
* Ensimmäinen suomalaisen kodin veden käytön historia
* Perusteellinen paikannimihakemisto

Tilaajalahjana Inarijärvi-kuvateos

Pertti Turunen & Seppo Saraspää

Saariselän tunturiylängön takana, Jäämeren helmassa lepää Inari, Suomen pohjoisin suurjärvi. Sen pinta-ala on yli tuhat neliökilometriä. Karua rantaviivaa mutkittelee kivikkoisten vaarojen liepeillä kolmisentuhatta kilometriä. Saaria on kolmetuhattakolmesataa.

Inarijärvi, inarinsaameksi Aanaarjävri, on Suomen kolmanneksi suurin järvi Saimaan ja Päijänteen jälkeen. Vaikka järven keskisyvyys on vain viitisentoista metriä, löytyy Vasikkaselän pohjoisosasta Hiiriniemen edustalta jopa yli yhdeksänkymmenen metrin syvänteitä. Kuudenkymmenen metrin syvyys tavoitetaan jokaisella suurella selällä.

On suoranainen ihme, että teknistyneessä, kiireisessä ja tehokkuutta tavoittelevassa maailmassa on säilynyt Inarijärven kaltainen rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Sen arvoa ei ole täysin käsitetty. Inarilaisille järvi on kenties liian lähellä ja tuttu, muille suomalaisille liian etäinen.

Järvellä tapaa nykyään yhä useammin keskieurooppalaisia kanoottiretkeilijöitä. Autiotupien vieraskirjat täyttyvät heidän ylistyskirjoituksistaan. Urheilukalastajat ja retkeilijät palaavat järvelle vuosi vuoden jälkeen.

Inarijärvi-kirja tahtoo osaltaan herättää keskustelua maailman mitassakin ainutlaatuisesta järvierämaasta. Säilyköön se tuleville polville. Säilyköön Inari seutuna, jossa kotkat pesivät, seutuna, jonka rantametsässä tapaa karhun jäljet ja jossa poromies ja kalastaja yhä harjoittavat ammattiaan, seutuna jossa joutilaan kulkijan mieli voi lentää vapaana kuin tiira korkealla heinäkuun autereessa. Lue lisää

Klikkaa näytesivuja