Tekijä: Lasse

Mannerheim rakensi päiväkäskyillään armeijan ja yhdisti kansan.

Ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim rohkaisi päiväkäskyillään suomalaisia sotilaita ja kotirintamaa ankarina aikoina. Päiväkäskyt olivat tärkeä väline puolustusvoimia rakennettaessa ja lujitettaessa. Päiväkäskyissään marsalkka jakoi julkisesti niin kiitokset kuin nuhteet.

Ainutlaatuinen suurteos sisältää 112 valikoitua ylipäällikön päiväkäskyä vuosilta 1918 ja 1939–44. Sotahistorian tutkija, ft Mikko Karjalaisen asiantunteva teksti ja teoksen runsas kuvitus kertovat kuhunkin käskyyn liittyvistä tapahtumista ja taustoista.

Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt
448 sivua, n. 250 kuvaa. Painettu Suomessa.
Monitasokohopainatus kannessa, foliointi edessä, selässä ja takana.
Nahkaselkä pinteineen, satiinilakkaus kannessa. Lukunauha.
1944 numeroitua kappaletta

LOPPUUNMYYTY

Armeijan päämäärä on saavutettu. Maamme on vapaa.

Numeroimaton päiväkäsky voitonparaatin päivänä 16.5.1918

Karjalaisen ja kustantajan idea päiväkäskyjen julkaisemisesta ja selittämisestä on loistava. -Kauppalehti

Kirja on helppolukuinen ja erittäin upeasti taitettu. Kirjan ulkoasu, kuvitus ja taitto edustavat niin kutsuttujen juhlakirjojen kärkipäätä. Tietokirjoille ja tutkimuksille tyypilliset lähdeviitteet on sijoitettu kirjan loppuun. Viitteiden avulla selviää kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen ja erityisesti marsalkka Mannerheimiin. Kirjan ja kirjoittajan tieteellinen ote lisäävät teoksen käytettävyyttä perusesityksen lisäksi myös sotahistorian jatkotutkimuksissa.
-Sotilasaikakauslehti

Lataa esite tästä!

Suomen Kirjailijaliiton elämäntyöpalkinnot jaettiin sunnuntaina 5.10. Turun Kirjamessuilla. Kirjailijaliiton 10 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto jaettiin Kaari Utriolle ja 7 000 euron suuruinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto Jorma Ranivaaralle. Lämpimät onnittelut palkinnonsaajille!

Kaari Utrio on yksi Suomen luetuimmista, monipuolisimmista ja tuotteliaimmista kirjailijoista, jonka ura alkoi jo vuonna 1968. Alusta pitäen lukija on voinut luottaa siihen, että fiktion kehyksenä oleva maailma on yksityiskohtia myöten todenmukainen, erityisenä painopisteenään naisen ja perheen asema ja olosuhteet.
Kaari Utrio toimi Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa 1987 – 1991 ja valtion kirjallisuustoimikunnassa 1982-1988. Utrio on saanut mm. valtion kirjallisuuspalkinnon 1973, Pro Finlandia –mitalin 1993, Marja-Liisa Vartio –palkinnon 1998 sekä WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 2011. Taiteilijaprofessorina hän toimi 1995 – 2000.

Kirjailijaliiton tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 1949 ja Tirlittan-palkintoa vuodesta 1993 asti.

Suomenhevonen – arjen sankari  on  monipuolisin ja laajin teos suomalaisen hevosen vaiheista esihistoriasta nykypäivään.

Kookkaassa 448-sivuisessa teoksessa on lähes 380 kuvaa. Pääartikkelien kirjoittajat ovat Terttu Peltonen, Päivi Laine, Sari Savikko, Roger Johansson ja Kyösti Saranpää.

Erityisen ajankohtainen on Kyösti Saranpään artikkeli ’Kuninkuusravien 90 vuotta’. Kuninkuusraveja on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1924 muutamaa sota-ajan poikkeusvuotta lukuun ottamatta.

Kirjassa on myös mm. uusinta tietoa suomenhevosen alkuperästä: kotieläingenetiikan professori, FT, dosentti Juha Kantasen tietoisku kertoo, millaisia tuloksia on saatu uusissa DNA-merkkitutkimuksissa. Painos on rajoitettu 1000 kappaletta ja jokainen teos on yksittäisnumeroitu.

Lue esite tästä 3 mt

LOPPUUNMYYTY

Heikki Haapavaara Kauppalehti 19.11.2014:

Kunnianosoitus. Sitkeä suomenhevonen on saanut kunniakseen 450-sivuisen suurteoksen, jossa lienee kaikki, mitä tuosta eläimestä pitää tietää romantiikkaa myöden. Suomenhevonen on yhä kansallisen ylpeyden aihe.

Tuo eläin oli taloutemme moottori, maatilojen ja savottojen raataja ja sotien tärkein työkone. Se on ollut myös rakas ystävä ja urheilukumppani. Kirjan valokuvakuvitus on hieno, teokseen poimitut maalaukset ja piirustukset huikaisevia.

Teosta ei voi lukea ilman tunteiden värinää. Ilman suomenhevosta suomi ei olisi Suomi. Näyttävää tekijäjoukkoa on vetänyt päätoimittaja Sari Savikko. Kirja on myös tyylikäs taide-esine joka vaatii huomiota uudelleen ja uudelleen. 5/5

Otteita Jorma Kemiläisen kirja-arviosta “Arjen sankari sai arvoisensa suurteoksen” (Hevosurheilu 20.8.2014):

“Tietokirjakustantaja Amanitan julkaisema Suomenhevonen Arjen sankari on suurteos käsitteen kaikissa merkityksissä. – – Kysymyksessä on kenties laajin ja monipuolisin kuvaus suomalaisen hevosen vaiheista. Huolelliset lähdeviitteet sekä kattava lähdeluettelo tekevät teoksesta myös aidon tietokirjan. – – Kulttuuri- ja taidehistoriaan erikoistuneen Savikon käden jälki näkyy niin ammattimaisessa kirjoitusotteessa kuin teoksen lähes 380 kuvaa käsittävässä erittäin laadukkaassa kuvituksessa. – – Artikkeleiden kirjoittajina on hevosalan syvätuntijoita, kuten Terttu Peltonen (kantakirjatyö), Päivi Laine (suomenhevonen tänään), Roger Johansson (hevosjalostuksen varhaisvaiheet) ja Kyösti Saranpää (Kuninkuusravien historia). –  – Aivan uutta tietoa tarjoaa kotieläingenetiikan professori Juha Kantasen artikkeli suomenhevosen geeniperimään liittyvistä DNA-tutkimuksista. – – Tietokirjaa voi pitää kunnianosoituksena suomenhevoselle. Suurteoksella on suurteoksen hinta, mutta rahalle saa kyllä kelpo vastineen.”

Ote Kaijaleena Runstenin kirja-arviosta ”Kansallisrotu sai arvoisensa tietokirjan” (Maaseudun Tulevaisuus 1.9.2014):

”Varsinkin kirjallisuudesta ja taiteesta kootut tekstit ja kuvat osoittavat, kuinka tärkeä osa maalaisen Suomen elämänmenoa hevosella on ollut. Samalla kirjasta löytyy myös mielenkiintoista tietoa hevosen käytöstä kaupungeissa esimerkiksi palokunnissa ja raideliikenteessä Helsingissä ja Tampereella. Myös suomenhevosen rooli sisällissodassa sekä poliisivoimien kehityksessä on vähemmän tunnettua. Upeasti kuvitettuna teos risteyttää onnistuneesti taide- ja tietokirjan.”