Millaisia me todella olemme? Nasevia hyvän tuulen kuvia Suomesta ja suomalaisista

Tämä teos kertoo kaikista meistä ja aivan erityisesti yhdestä Pekasta, Kiikan koltiaisesta, joka on luonut mittavan uran koko kansan kuvantekijänä.

Kirjaan on poimittu parhaat palat Pekka Vuoren puoli vuosisataa kestäneeltä­ taiteilijantaipaleelta. Helsingin Sanomien pitkäaikainen kuvittaja ja palkittu taiteilija on kuvittanut niin lehtiartikkeleita kuin perustuslakia ja lastenkirjoja. Hän on tehnyt taidegrafiikkaa, öljymaalauksia, postikortteja ja -merkkejä, kansikuvia, julisteita, ex-libriksiä ja jopa osakekirjoja. Kirjailijakuvia Pekka Vuori on tehnyt kolmattasataa. Vuoren joulukuvat ovat vakuuttaneet japanilaiset siitä, että oikea joulupukki ja tontut elävät lokoisasti Suomen Korva­tunturilla.

Tietokirjailija, FT Leeni Tiirakari kertoo, kuinka Pekka Vuoresta tuli arvostettu graafikko ja koko kansan kuvittaja ja miten lehdistä ja kirjoista tutut kuvat ovat syntyneet. Samalla lukija pääsee kurkistamaan graafikon ja lehdentekijöiden arkeen eri vuosikymmenillä.

Kotirintaman kasvot kertoo suomalaisten kotien hämmästyttävän selviytymistarinan. Yli 200 kuvaa todistaa kansan taistelutahdosta.

Sotatila koetteli kotirintamaa viiden vuoden ajan, puute pidempään. Muutamat hyödykkeet säilyivät kortilla aina vuoteen 1953. Pula keinot keksii. Kun nahka ei riittänyt jalkineisiin, markkinoille tulivat puusta ja paperista valmistetut kengät. Kun bensiini loppui, moottoria pyöritettiin puukaasulla. Kun energia säännösteltiin, ruoka haudutettiin heinälaatikossa. Kun miehet olivat rintamalla, lapset, naiset ja vanhukset ryntäsivät mottimetsään. Kotirintama ei tuntenut sanaa kierrätys, mutta kaikki jäte kerättiin raaka-aineeksi – hiuskin poimittiin parturin lattialta. Aseteollisuutta varten koottiin pullonkorkit ja kaikki metalliromu. Kevättalvella 1942 ehdotettiin jopa Aleksanteri II:n patsaan sulattamista. Vuonna 1943 laivoista vietiin lyijykölit.

Kai Linnilä kertoo tarkasti ja ytimekkäästi, millaisissa oloissa suomalaiset elivät 1939–44 ja miten Suomi selvisi. Kuvissa näkyvät kotirintaman monet kasvot: suru, puute ja epätoivo, mutta myös ilo, kekseliäisyys ja toivo. .

Somerolla on kartanoita poikkeuksellisen runsaasti

Kartanoiden historia Somerolla ulottuu todennäköisesti keskiaikaan ja varmuudella 1600-luvulle. FT Leeni Tiirakari esittelee kartanoiden värikkäät vaiheet aatelisten upseerien omistusajoista sodanjälkeisiin maiden pirstomisiin ja nykyhetkeen saakka. Kerrontaa täydentävät vanhat kartat, historialliset asiakirjat ja arkistokuvat. Valtaosa Someron neljästätoista kartanosta on yksityiskoteja tai -huviloita. Manu Kärjen tuoreet valokuvat kutsuvat lukijan ainutlaatuiselle kartanokierrokselle. Kartanoiden kotialbumeista saadut, ennen julkaisemattomat valokuvat kertovat, millaista kartanoiden arki ja juhla on ollut eri aikoina. Kirjassa on uusimpaan tutkimukseen pohjautuvat omistajaluettelot. Lue lisää