Maanlaajuinen Suojeluskuntajärjestö perustettiin asetuksella 2.8.1918. Neljännesvuosisadan aikana järjestö kasvoi maan suurimmaksi kansalais-, maapuolustus- ja urheilujärjestöksi ja reservin sekä armeijan tärkeäksi varustajaksi.
“Suojeluskuntien Suomi” on ennennäkemättömän monipuolinen teos sotienvälisen ajan mahtijärjestöstä sekä järjestön merkityksestä talvi- ja jatkosodan kululle
Poikkeuksellinen kuvitus
– Kymmeniä esinekuvia. Juhlateosta varten on kuvattu keräilijöiden yksityiskokoelmia: pukuja, aseita, ansiomitaleja, palkintoja, lippuja, käsivarsikilpiä, kokardeja, lehtiä, harrastus- ja kuntoisuusmerkkejä jne.
– Paljon ennen näkemättömiä kuvia suojeluskuntajärjestön koko toimintakirjosta vuosilta 1918–44. Suurikokoiset, huippulaatuiset valokuvat on valtaosin digitoitu tätä teosta varten.
Runsaasti tietoiskuja ja tietorikkaita kuvatekstejä, aiheina mm.
– suojeluskuntavaikuttajat ja tunnetut suojeluskuntalaiset: Lauri Malmberg, N.V. Hersalo, A.-E. Martola, Aaro Pajari, Simo Häyhä
– linnoitustyöt, talvisotakoulutus, sota-ajan poikatoiminta, tunnukset ja liput, suojeluskuntalehdet ja -julkaisut
Kolme laajaa artikkelia
– Historiantutkija Aapo Roselius muistuttaa artikkelissaan, kuinka järjestö lähes koko olemassaolonsa ajan kantoi niin vapaussodan voitonseppelettä kuin sisällissodan syntejä. Suojeluskunnat kukoistivat myrskyisinä vuosina. Roselius pohtii kiintoisalla tavalla sitä, miten suojeluskunnat joutuivat ääriliikkeiden värittämällä kolmikymmenluvulla tasapainoilemaan säilyttääkseen jäsenistön yhtenäisyyden.
– Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivosen artikkeli ja sen runsas, suurelta osin ennen julkaisematon kuvitus havainnollistavat, kuinka hämmästyttävän monimuotoista toiminta oli. Suojeluskuntien jäsenmäärä ylitti vuonna 1936 jo satatuhatta. Suojeluskuntajärjestö oli Puolustusvoimien alainen maanpuolustusorganisaatio, joka muodosti vakinaisen sotaväen reservin. Jäsenistöä koulutettiin laajasti, ja vapaaehtoisilta vaadittiin ahkeruutta ja sitoutumista. Suojeluskuntajärjestö oli myös monipuolinen kansalaisjärjestö, merkittävä toimija niin urheilun kuin kulttuurin saralla. Monissa pitäjissä juuri paikallinen suojeluskunta rakensi urheilukentän ja ampumaradan, järjesti harrastustoimintaa nuorisolle ja juhlia koko yhteisölle. Suojeluskuntatalo oli kylän keskus, jossa ehkä toimi myös kahvila ja elokuvateatteri. Yritystoimintaa suojeluskuntajärjestöllä oli aina asetehtaista urheiluvälinekauppoihin ja kustantamoon. Naiset olivat toiminnassa mukana alusta lähtien. Suojeluskuntien naisosastoista muodostettiin vuonna 1921 oma järjestönsä, Lotta Svärd. Sen tarkat vaiheet ovat oman historiikkinsa laajuinen kokonaisuus, mutta lottatoimintaa sivutaan tässäkin teoksessa useasti, sillä ilman sisarjärjestönsä työpanosta ja rahallista apua suojeluskunnat eivät olisi menestyneet.
– Sotahistorian tutkija Olli Kleemola pohtii suojeluskuntien merkitystä talvi- ja jatkosodassa. Tuhannet suojeluskuntalaiset riensivät linnoitustöihin, kun Suomen puolustusta sodan uhatessa pyrittiin vahvistamaan. Joka neljäs talvisodan rintamamies oli suojeluskuntalainen. Suojeluskuntajärjestön päällikkö Lauri Malmberg otti komentoonsa Kotijoukot. Kleemola kertoo niiden laajasta tehtäväkentästä ja muistuttaa, kuinka korvaamatonta työtä mm. sotilaspojat tekivät. Vaikka suojeluskuntalaisten ennen sotia saamaa koulutusta ei sovi liioitella, oli vaikkapa hiihtoharrastuksesta ja ammuntataidosta etua rintamalla. Myös suojeluskuntien sinnikäs työ varusteiden valmistajana ja hankkijana osoittautui elintärkeäksi. Talvisodan alkaessa suojeluskunnilta oli peräisin peräti kolmannes kaikista aseista. Lisäksi järjestöltä saatiin varusteet 150 000 miehelle. Moni lähti talvisotaan suojeluskuntapuvussa ja paikalliselta suojeluskunnalta saamansa pystykorvakivääri olalla, kuten vaikkapa maanviljelijä Simo Häyhä.
Suojeluskuntajärjestön tarina kesti reilun neljännesvuosisadan, mutta sen vaikutus on ollut kauaskantoinen. Aikansa suurjärjestö on ansainnut monipuolisen ja asiantuntevan juhlateoksen.
Numeroitu suurteos on kotikirjaston helmi ja arvostettu lahja
– ajaton, huippulaadukas ulkoasu: nahkaselkä pintein, kultafoliointi selässä, etu- ja takakannessa, takakansi kluuttia, sininen sekä valkoinen lukunauha, koko 25 x 30 cm, 448 sivua, paino n. 3 kg
– kotimaista laatutyötä, suurteoksiin erikoistuneen suomalaisen Amanita-kustantamon valmistama. Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille 2018 numeroitua kappaletta.
Lisätietoa sähköpostitse tai puhelimitse 02 7489 500. Kerromme mielellämme lisää, yhteydenotto ei velvoita tilaamiseen.
Kirja toimitetaan postitse. Kaikki kulut sisältyvät hintaan.
Halutessasi voit tiedustella tietyn teosnumeron saatavuutta. Painos on rajoitettu. Teoksesta ei oteta uusintapainoksia.
LOPPUUNMYYTY
