Kasvien taide on ensimm\u00e4inen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimm\u00e4inen yhteiskuva suomalaisista tekij\u00f6ist\u00e4 puupiirt\u00e4j\u00e4 Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketk\u00e4 ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen taiteen tekij\u00e4t kohtasivat. Kasvien taide kertoo kasvien kuvaamisen kehityskaaren kronologisesti. Se nostaa esiin taitavimmat ja kiinnostavimmat taiteilijat ja hienoimmat kuvakokonaisuudet kautta aikain. Teoksessa huomioidaan my\u00f6s kiinte\u00e4 yhteys botaanisen taiteen ja asetelmamaalauksen v\u00e4lill\u00e4. Kuvituksena on varsinaisten kasvitaulujen ohella my\u00f6s renessanssin ja 1600\u20131800-lukujen t\u00e4rkeit\u00e4 kasvimaalauksia. Suomalaisista taiteilijoista nostetaan esiin kukkamaalauksen uranuurtajat Fanny Lundahl-Sundblad ja Marga Toppelius-Kiseleff. Maalausten ja piirrosten ohella teoksessa on runsaasti kirjankuvitustaidetta. Vanhat kasviopilliset kuvat ovat ker\u00e4ilij\u00f6iden suosiossa ja inspiroivat monia suomalaisia taiteilijoita. Esimerkiksi Inari Krohn on kertonut innoittuneensa Maria Sibylla Merianin (1647\u20131716) teoksista. Kirjan uusimmat teokset ovat Maija Albrechtin grafiikan lehti Harmaa p\u00e4iv\u00e4 (2012) ja Heikki Marilan \u00f6ljymaalaus Kukat XXVI (2010).<\/p>\n
Kasvit ovat vanhimpia taiteen koristeaiheita ja kuvauskohteita. Paleoliittisessa taiteessa kasvit ovat viel\u00e4 harvinaisia, mutta maanviljelyksen my\u00f6t\u00e4 niiden kuvat yleistyv\u00e4t. Muinaisen Egyptin hautamaalauksissa ja -reliefeiss\u00e4 kasveja on kuvattu jo sellaisella tarkkuudella, ett\u00e4 niist\u00e4 on mahdollista tunnistaa eri lajeja. Botaanista taidetta ovat piirrokset, maalaukset ja grafiikan lehdet, jotka pyrkiv\u00e4t kuvaamaan kasveja mahdollisimman todenmukaisesti. Botaanisen taiteen historia on paljon pitempi ja rikkaampi kuin pelk\u00e4n asetelmamaalauksen ja perinteisten kukkamaalausten. Varhaiset kuvat kytkeytyiv\u00e4t l\u00e4\u00e4kekasvikirjallisuuteen; aluksi k\u00e4sikirjoituksiin ja 1400-luvulta l\u00e4htien painettuihin kirjoihin. Kirjapainotaidon ja kasvitieteen kehittyess\u00e4 kuvitus runsastui ja jalostui. Tutkimusmatkat valtamerten takaisiin maihin paljastivat kasvien h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n monimuotoisuuden. L\u00f6yd\u00f6t ikuistettiin nopeasti kuviksi. Eurooppalainen sivistyneist\u00f6 harrasti luonnontieteit\u00e4 antaumuksella. Kasvien ja niit\u00e4 kuvaavien taideteosten sek\u00e4 painokuvien ker\u00e4ily tuotti iloa ja oli samalla keino hallita tietotulvaa ja korostaa omaa sosiaalista ja taloudellista asemaa. Hienoimmat alan kuvakirjat olivat ylellisi\u00e4 ker\u00e4ilykappaleita, joissa hy\u00f6dynnettiin uusimpia grafiikan menetelmi\u00e4 aikaa ja vaivaa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kasvitaulujen kukoistusaikaa olivat erityisesti 1700- ja 1800-luvut. Monet lahjakkaat taiteilijat erikoistuivat silloin kasviopillisiin kuviin ja botaanista taidetta tehtiin runsaasti.<\/p>\n
Kasviopillisia kuvia ei suinkaan valmistettu vain tutkijoille. Valtaosa botaanisesta taiteesta suunnattiin my\u00f6s varakkaille taiteenyst\u00e4ville ja ker\u00e4ilij\u00f6ille, amat\u00f6\u00f6ribotanisteille, l\u00e4\u00e4k\u00e4reille ja puutarhaharrastajille. Kuninkaallisissa taidegallerioissa kasviopilliset kuvat olivat tasavertaisia taideteoksia maalaus- ja veistotaiteen rinnalla. Suomessa t\u00e4m\u00e4kin taiteen laji on nuori. Suomalainen botaaninen taide ja kukkamaalaus syntyiv\u00e4t 1800-luvulla. Botaanisen taiteen tekij\u00e4t saivat vaikutteita asetelmamaalareilta; toisaalta botaaniset kuvat olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kukkamaalareille. Kasvien vanhat painokuvat vastaavat valmistustavaltaan nykyajan taidegrafiikkaa. Kaikki ty\u00f6vaiheet pergamentin tai paperin valmistuksesta kuvien v\u00e4ritt\u00e4miseen tehtiin k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. Painosm\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat yleens\u00e4 pieni\u00e4, v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n parikymment\u00e4 kappaletta. Enimmill\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kuvaa oli tekem\u00e4ss\u00e4 puolenkymment\u00e4 taiteilijaa ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ist\u00e4. Taiteilija maalasi kasvin ad vivum eli el\u00e4v\u00e4\u00e4 mallia tutkien. Piirt\u00e4j\u00e4 sommitteli aiheen painokuvaksi. Kaivertaja tai piirt\u00e4j\u00e4 valmisti painolaatan. Painaja painoi ja v\u00e4ritt\u00e4j\u00e4 v\u00e4ritti. K\u00e4sin tehty v\u00e4ritys takaa sen, ett\u00e4 kahta samanlaista vedosta ei ole. Muutamat taiteilijat kaiversivat itse teoksensa. Jotkut, kuten Pierre Joseph Redout\u00e9, my\u00f6s kehitteliv\u00e4t grafiikan menetelmi\u00e4, niin ett\u00e4 ne soveltuivat mahdollisimman hyvin juuri kasvien kuvaamiseen. Kasvitaulujen pohjana olleita alkuper\u00e4isteoksia, yleens\u00e4 vesiv\u00e4rimaalauksia, on s\u00e4ilynyt yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n runsaasti. Osa niist\u00e4 on verrattoman taidokkaita, mutta osa on selv\u00e4sti luonnoksia grafiikan lehti\u00e4 varten. Maalaus saattaa olla liimattu kokoon erillisist\u00e4 osista. Siihen on ehk\u00e4 kirjoitettu ohjeita my\u00f6hempi\u00e4 ty\u00f6vaiheita varten. Kasvien taide -suurteoksen lukija voi ensi kertaa vertailla esimerkiksi kahta Svensk botanik -teoksessa julkaistua kasvikuvaa niiden pohjana olleisiin akvarelleihin (jotka nyky\u00e4\u00e4n ovat Kungliga Vetenskapsakademien kokoelmissa).<\/p>\n
Maija Albrecht
\nFerdinand ja Franz Bauer
\nElizabeth Blackwell
\nAmbrosius Bosschaert vanhempi
\nSandro Botticelli
\nJan Brueghel vanhempi
\nMark Catesby
\nBarbara Regina Dietzsch
\nAlbrecht D\u00fcrer
\nAlbert Edelfelt
\nGeorg Ehret
\nGiovanna Garzoni
\nHugo van der Goes
\nJan ja Jacobus van Huysum
\nDavid Kandell
\nMarga Toppelius-Kiseleff
\nLars Levi Laestadius
\nJacques Le Moyne
\nAmelie Lundahl
\nHeikki Marila
\nEbba Masalin
\nDaniel Medelplan
\nMaria Sibylla Merian
\nAbraham Mignon
\nMario Nuzzi
\nJan van Os
\nJohanWilhelm Palmstruch
\nAugust Pfeiffer
\nPierre-Joseph Redout\u00e9
\nNicolas Robert
\nRachel van Ruysch
\nJames Sowerby
\nFanny Sundblad (naim. Lundahl-Sundblad)
\nRobinet Testard
\nRobert John Thornton
\nPierre Vallet
\nLeonardo da Vinci
\nHans Weiditz
\nMaria Wiik
\nMagnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright<\/p>\n
Sari Savikko: Kasvien taide
\n456 sivua, 415 kuvaa
\nNahkaselk\u00e4, pinteet, lukunauha
\nKannessa kultafoliopainatus, kohdelakka ja samettilaminointi
\nTakakansi kluuttia, foliopainatus Taidepainopaperi 170 g
\nPainettu Suomessa, suomalaiselle paperille
\nRajattu painos: 1500 numeroitua kappaletta
\nIsbn 978-952-5330-47-2
\n<\/strong><\/strong><\/strong><\/strong><\/strong><\/strong><\/strong><\/strong><\/p>\n