Talvisota osoitti karusti, että Pohjois-Suomen strateginen merkitys oli aliarvioitu. Syksyllä 1939 Neuvostoliiton johto uskoi puna-armeijan marssivan Suomen kapeimman kohdan halki Ouluun saakka muutamassa viikossa.
Historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju kertoo teoksessa talvisodan taisteluista ja taistelijoista Sallan ja Petsamon rintamilla ja nostaa esiin, kuinka ratkaisevia voitot pohjoisella rintamalla olivat koko sodan kululle.
Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivonen kertoo kirjassa Lapin siviilien kohtalosta, joka poikkesi merkittävästi eteläsuomalaisten kokemuksista. Mm. evakuointien laiminlyönti talvisodassa, aluemenetykset ja saksalaisten jälkeensä jättämä hävitys ja miinat koettelivat lappilaisia kohtuuttomasti.
Tietokirjailija ja tutkija Olli Kleemola kertoo, kuinka Suomen Lapista tuli kansainvälisesti merkittävä sotanäyttämö 1941. Kleemola esittelee keskeiset pohjoiset operaatiot ja kuvailee monipuolisesti, millaisia vaikeuksia saksalaiset Lapin erämaissa kohtasivat sekä miten suomalaiset ja saksalaiset sopeutuivat rinnakkaineloon, kun salamasota ei sujunut Lapin aarniometsissä ja tundralla odotetusti.
Aseveljeydestä irtautuminen aiheutti traagisesti suurinta tuhoa Lapissa, jossa yhteiselo saksalaisten kanssa oli ollut tiiveintä. Kun muu Suomi siirtyi rauhan aikaan, Lapissa alkoi uusi sota. Mika Kulju kertoo Lapin sodan kulusta aina 1.10.1944 alkaneista Tornion ja Kemin taisteluista Rovaniemen valtaukseen ja kuljettaa lukijan suomalaisjoukkojen matkassa edelleen Ivaloon, Muonioon ja Kilpisjärvelle asti.
Tietokirjailija Sari Savikon artikkeli avaa yksityiskohtaisemmin Lapin sodan heikosti tunnettua viimeistä vaihetta, jonka aikana pieni joukko asevelvollisuusikäisiä nuorukaisia ”karkotti” Neuvostoliiton vaatimuksesta vahvoihin puolustusasemiin linnoittautuneita saksalaisjoukkoja Käsivarren Lapissa aina kevääseen 1945.
