Kai Linnilä: Kotirintaman kasvot

Kotirintaman kasvot kertoo suomalaisten kotien hämmästyttävän selviytymistarinan. Yli 200 kuvaa todistaa kansan taistelutahdosta.

Sotatila koetteli kotirintamaa viiden vuoden ajan, puute pidempään. Muutamat hyödykkeet säilyivät kortilla aina vuoteen 1953. Pula keinot keksii. Kun nahka ei riittänyt jalkineisiin, markkinoille tulivat puusta ja paperista valmistetut kengät. Kun bensiini loppui, moottoria pyöritettiin puukaasulla. Kun energia säännösteltiin, ruoka haudutettiin heinälaatikossa. Kun miehet olivat rintamalla, lapset, naiset ja vanhukset ryntäsivät mottimetsään. Kotirintama ei tuntenut sanaa kierrätys, mutta kaikki jäte kerättiin raaka-aineeksi – hiuskin poimittiin parturin lattialta. Aseteollisuutta varten koottiin pullonkorkit ja kaikki metalliromu. Kevättalvella 1942 ehdotettiin jopa Aleksanteri II:n patsaan sulattamista. Vuonna 1943 laivoista vietiin lyijykölit.

Kai Linnilä kertoo tarkasti ja ytimekkäästi, millaisissa oloissa suomalaiset elivät 1939–44 ja miten Suomi selvisi. Kuvissa näkyvät kotirintaman monet kasvot: suru, puute ja epätoivo, mutta myös ilo, kekseliäisyys ja toivo. .
KK22-23 KK29-30 KK60-61 KK80-81 KK86-87 KK124-125 KK128-129 KK134-135