Kirjoitettu

Ylipäällikön päiväkäskyt ja Mikko Karjalainen Ylellä

Venäjän armeijan kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim ei ollut suomalaiselle suojeluskuntalaiselle tuttu vuonna 1918, kun tämä otti joukot komentoonsa.

Heti alusta alkaen Mannerheim ryhtyi luomaan voimakasta kuvaa itsestään. Sotahistorian dosentti Mikko Karjalainen on kirjassaan Ylipäällikön päiväkäskyt (Amanita 2015) analysoinut päiväkäskyjen sisältöä.

– On varmasti inhimillistä, että jokainen sotapäällikkö haluaa päiväkäskyillään antaa itsestään myönteisen kuvan. Jos katsotaan vuotta 1918, on selvää, että näiden päiväkäskyjen informaatio oli se keskeisin asia, jonka Mannerheim halusi joukoilleen tuoda esiin liittyen joukkojen organisointiin, joukkojen johtamiseen ja niin edelleen, sanoo Karjalainen.
Päiväkäskyissä määrättiin joukkojen rakenteesta ja ryhmityksistä, kerrottiin ylennyksistä ja kaatuneista. Mutta heti alusta alkaen Mannerheim loi niissä myös henkeä suomalaisiin. Niistä pystyy jälkikäteen lukemaan ristiriidan, joka ylipäälliköllä ja senaatilla oli suhteessa saksalaisten osallistumiseen vuoden 1918 sotaan Suomessa.

Mannerheim olisi halunnut sotia vain suomalaisvoimin.

– Voidaan sanoa näin anakronisesti eli jälkeenpäin tulkiten, että tutkija näkee nämä ristiriidat hyvin paljon helpommin vuosikymmenten jälkeen, rivisuojeluskuntalainen ei varmastikaan lukenut Mannerheimin päiväkäskyä sillä tavoin vaan hän luki sen sisällön mitä niissä on, pohtii sotahistorioitsija Mikko Karjalainen.

 

Lue koko juttu täältä