Isänmaata varten kertoo suomalaisen lottajärjestön hämmästyttävän menestystarinan. Määrätietoiset naiset rakensivat suojeluskuntien lottayhdistyksistä naisjärjestön, jolla oli yhteinen päämäärä: itsenäisen Suomen säilyttäminen.

Kaksikymmentä vuotta lottajärjestö koulutti joukkojaan sodan varalta. Lotat muonittivat, harjoittelivat ja valmistivat varusteita. He järjestivät iltamia, hoitivat kioskeja ja ravintoloita ja hankkivat varoilla tarvikkeita suojeluskunnalle ja järjestölleen. Linnoitustöiden alkaessa lotat lähtivät palvelukseen, ja pitkien sotavuosien aikana heidän työnsä lisääntyi entisestään.

Sotavuosina lotat ruokkivat ja vaatettivat sotilaat ja toivat virkistystä rintamalle kanttiineillaan. He hoitivat haavoittuneita ja toipilaita, auttoivat invalideja ja laskivat kaatuneet arkkuihin. Lotat päivystivät ilmavalvontatorneissa, välittivät puhelut ja hoitivat radioliikenteen. Kun 400 000 suomalaista menetti kotinsa Karjalassa, lotat auttoivat heitä uuden elämän alkuun. Ilman lottien uupumatonta työtä ei sodasta olisi selvitty.

Hanna Pukkila: Isänmaata varten – Lottajärjestön tarina

isbn 978-952-5330-76-2
160 sivua
ovh 29,90 euroa

Venäjän armeijan kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim ei ollut suomalaiselle suojeluskuntalaiselle tuttu vuonna 1918, kun tämä otti joukot komentoonsa.

Heti alusta alkaen Mannerheim ryhtyi luomaan voimakasta kuvaa itsestään. Sotahistorian dosentti Mikko Karjalainen on kirjassaan Ylipäällikön päiväkäskyt (Amanita 2015) analysoinut päiväkäskyjen sisältöä.

– On varmasti inhimillistä, että jokainen sotapäällikkö haluaa päiväkäskyillään antaa itsestään myönteisen kuvan. Jos katsotaan vuotta 1918, on selvää, että näiden päiväkäskyjen informaatio oli se keskeisin asia, jonka Mannerheim halusi joukoilleen tuoda esiin liittyen joukkojen organisointiin, joukkojen johtamiseen ja niin edelleen, sanoo Karjalainen.
Päiväkäskyissä määrättiin joukkojen rakenteesta ja ryhmityksistä, kerrottiin ylennyksistä ja kaatuneista. Mutta heti alusta alkaen Mannerheim loi niissä myös henkeä suomalaisiin. Niistä pystyy jälkikäteen lukemaan ristiriidan, joka ylipäälliköllä ja senaatilla oli suhteessa saksalaisten osallistumiseen vuoden 1918 sotaan Suomessa.

Mannerheim olisi halunnut sotia vain suomalaisvoimin.

– Voidaan sanoa näin anakronisesti eli jälkeenpäin tulkiten, että tutkija näkee nämä ristiriidat hyvin paljon helpommin vuosikymmenten jälkeen, rivisuojeluskuntalainen ei varmastikaan lukenut Mannerheimin päiväkäskyä sillä tavoin vaan hän luki sen sisällön mitä niissä on, pohtii sotahistorioitsija Mikko Karjalainen.

 

Lue koko juttu täältä

Mannerheim rakensi päiväkäskyillään armeijan ja yhdisti kansan.

Ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim rohkaisi päiväkäskyillään suomalaisia sotilaita ja kotirintamaa ankarina aikoina. Päiväkäskyt olivat tärkeä väline puolustusvoimia rakennettaessa ja lujitettaessa. Päiväkäskyissään marsalkka jakoi julkisesti niin kiitokset kuin nuhteet.

Ainutlaatuinen suurteos sisältää 112 valikoitua ylipäällikön päiväkäskyä vuosilta 1918 ja 1939–44. Sotahistorian tutkija, ft Mikko Karjalaisen asiantunteva teksti ja teoksen runsas kuvitus kertovat kuhunkin käskyyn liittyvistä tapahtumista ja taustoista.

Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt
448 sivua, n. 250 kuvaa. Painettu Suomessa.
Monitasokohopainatus kannessa, foliointi edessä, selässä ja takana.
Nahkaselkä pinteineen, satiinilakkaus kannessa. Lukunauha.
1944 numeroitua kappaletta

LOPPUUNMYYTY

Armeijan päämäärä on saavutettu. Maamme on vapaa.

Numeroimaton päiväkäsky voitonparaatin päivänä 16.5.1918

Karjalaisen ja kustantajan idea päiväkäskyjen julkaisemisesta ja selittämisestä on loistava. -Kauppalehti

Kirja on helppolukuinen ja erittäin upeasti taitettu. Kirjan ulkoasu, kuvitus ja taitto edustavat niin kutsuttujen juhlakirjojen kärkipäätä. Tietokirjoille ja tutkimuksille tyypilliset lähdeviitteet on sijoitettu kirjan loppuun. Viitteiden avulla selviää kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen ja erityisesti marsalkka Mannerheimiin. Kirjan ja kirjoittajan tieteellinen ote lisäävät teoksen käytettävyyttä perusesityksen lisäksi myös sotahistorian jatkotutkimuksissa.
-Sotilasaikakauslehti

Lataa esite tästä!