Posted on

Kaari Utrio: Seuraneiti

Odotettu epookkiromaani Kaari Utriolta

Eletään Kajaanin pikkukaupungissa kesällä vuonna 1830.

Ujo ja sopeutuva pappilanmamselli Linda Melin on Kajaanissa vierailulla ilkeän vanhan neidin Amalia Waldaun luona.

Neidin seinällä riippuu kuvankauniin nuoren miehen muotokuva. Hän on Victor Waldau, neidin sukulaispoika ja omaisuuden perijä. Vanhan neidin asioita toimittaessaan Linda osuu Kajaanin torille. Siellä hänen eteensä putoaa hienoista vaunuista nuori mies.

Mutta mitä on tasainen, tehokas ja luotettava Claes verrattuna satuprinssiin? Hänen nimensä on Victor Waldau, ja hänet Linda löytää dramaattisissa olosuhteissa Maanselän metsistä.
Seurapiirien suosikki vie vaatimattoman Lindan toisenlaiseen maailmaan, Helsingin hienoston pariin.

Lue lisää

Posted on

Leeni Tiirakari: Pekka Vuori – Kansakunnan kuvittaja

Millaisia me todella olemme? Nasevia hyvän tuulen kuvia Suomesta ja suomalaisista

Tämä teos kertoo kaikista meistä ja aivan erityisesti yhdestä Pekasta, Kiikan koltiaisesta, joka on luonut mittavan uran koko kansan kuvantekijänä.

Kirjaan on poimittu parhaat palat Pekka Vuoren puoli vuosisataa kestäneeltä­ taiteilijantaipaleelta. Helsingin Sanomien pitkäaikainen kuvittaja ja palkittu taiteilija on kuvittanut niin lehtiartikkeleita kuin perustuslakia ja lastenkirjoja. Hän on tehnyt taidegrafiikkaa, öljymaalauksia, postikortteja ja -merkkejä, kansikuvia, julisteita, ex-libriksiä ja jopa osakekirjoja. Kirjailijakuvia Pekka Vuori on tehnyt kolmattasataa. Vuoren joulukuvat ovat vakuuttaneet japanilaiset siitä, että oikea joulupukki ja tontut elävät lokoisasti Suomen Korva­tunturilla.

Tietokirjailija, FT Leeni Tiirakari kertoo, kuinka Pekka Vuoresta tuli arvostettu graafikko ja koko kansan kuvittaja ja miten lehdistä ja kirjoista tutut kuvat ovat syntyneet. Samalla lukija pääsee kurkistamaan graafikon ja lehdentekijöiden arkeen eri vuosikymmenillä.

PV4-5 PV32-33 PV62-63 PV72-73 PV120-121 PV122-123

Posted on

Kai Linnilä: Kotirintaman kasvot

Kotirintaman kasvot kertoo suomalaisten kotien hämmästyttävän selviytymistarinan. Yli 200 kuvaa todistaa kansan taistelutahdosta.

Sotatila koetteli kotirintamaa viiden vuoden ajan, puute pidempään. Muutamat hyödykkeet säilyivät kortilla aina vuoteen 1953. Pula keinot keksii. Kun nahka ei riittänyt jalkineisiin, markkinoille tulivat puusta ja paperista valmistetut kengät. Kun bensiini loppui, moottoria pyöritettiin puukaasulla. Kun energia säännösteltiin, ruoka haudutettiin heinälaatikossa. Kun miehet olivat rintamalla, lapset, naiset ja vanhukset ryntäsivät mottimetsään. Kotirintama ei tuntenut sanaa kierrätys, mutta kaikki jäte kerättiin raaka-aineeksi – hiuskin poimittiin parturin lattialta. Aseteollisuutta varten koottiin pullonkorkit ja kaikki metalliromu. Kevättalvella 1942 ehdotettiin jopa Aleksanteri II:n patsaan sulattamista. Vuonna 1943 laivoista vietiin lyijykölit.

Kai Linnilä kertoo tarkasti ja ytimekkäästi, millaisissa oloissa suomalaiset elivät 1939–44 ja miten Suomi selvisi. Kuvissa näkyvät kotirintaman monet kasvot: suru, puute ja epätoivo, mutta myös ilo, kekseliäisyys ja toivo. .
KK22-23 KK29-30 KK60-61 KK80-81 KK86-87 KK124-125 KK128-129 KK134-135